Nykymaailmassa Ekerön kunta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Ekerön kunta:n merkitys on kasvanut viime vuosina, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tieteestä poliittiseen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen osa-alueeseen Ekerön kunta:stä on tullut keskeinen kysymys, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ekerön kunta:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri aloilla. Lisäksi perehdymme sen kehitykseen läpi historian ja sen tarjoamiin tulevaisuudennäkymiin.
Ekerön kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Tukholman lääni |
Maakunta | Uplanti |
Keskustaajama | Ekerö |
Kuntakoodi | 0125 |
Pinta-ala () | |
– Maa | 217,46 km² |
Väkiluku (31.12.2020) () | 28 879 |
– Väestötiheys | 132,8 as./km² |
Ekerön kunta (ruots. Ekerö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Ekerö.
Kunnan maapinta-ala on 217,46 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 28 879 henkeä (31.12.2020).
Ekerön naapurikuntia ovat Tukholma, Huddinge, Botkyrka, Salem, Södertälje, Strängnäs, Enköping, Upplands Bro ja Järfälla.
Kunta koostuu noin 140 saaresta Mälaren-järvessä. Niistä suurimmat ovat Adelsö, Ekerön (Ekerön–Munsö), Färingsö ja Lovön.
Ekerössä on runsaasti nähtävyyksiä, joista tärkeimmät ovat Drottningholmin linna Lovönin saarella ja Birkan rautakautisen kaupungin jäännökset Björkön saarella. Molemmat ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. Lisäksi kunnan alueella on useita riimukiviä ja muita viikinkiajan jäänteitä sekä kahdeksan keskiaikaista kivikirkkoa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 61,00 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyinen Ekerön kunta koostuu kahdeksasta entisestä maalaiskunnasta. Kunnan alue on identtinen historiallisen Färentunan kihlakunnan kanssa.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi suurkuntaa:
Molempien suurkuntien kuntamuoto oli maalaiskunta.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Ekerön kunta yhdistämällä Ekerö ja Färingsö.
Lovön kunnassa sijaitsi vuosina 1887–1944 Drottningholmin taajaväkinen yhdyskunta (ruots. municipalsamhälle).
Kun kunta muodostettiin vuonna 1971, niin Färingsöllä oli ennestään vaakuna. Sitä ja muita ehdotuksia uudeksi vaakunaksi tehtiin, mutta nykyinen vaakuna rekisteröitiin kunnan käyttöön vasta vuonna 1985. Tammenlehti viittaa luonnollisesti kunnan nimeen ja valittiin kilpailun perusteella.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 439 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 240 023 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 146 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 4,9 | 2,5 | |
jalostus | 16,2 | 15,8 | |
palvelut | 78,0 | 80,9 | |
tuntematon | 0,9 | 0,7 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 7 760 | 12 686 | |
työpaikkaomavaraisuus | 61,2 |
Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 879 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Ekerö | 10 907 |
2 | Stenhamra | 3 336 |
3 | Älvnäs | 601 |
4 | Ekerö sommarstad | 544 |
5 | Parksidan | 494 |
6 | Kungsberga | 406 |
7 | Drottningholm | 398 |
8 | Solsidan | 349 |
9 | Sundby | 270 |
10 | Ölsta | 267 |
11 | Tureholm | 260 |
12 | Söderby | 250 |
13 | Lilla Stenby | 244 |
14 | Lurudden | 205 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Stenhamran taajaman nimenä on joskus ollut myös Stockby.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:
Molemmat taajamat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Ekerö-nimiseksi taajamaksi.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ekerön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 11 | 11 | 14 | 16 | 16 | 15 | 16 | 15 | 17 | 13 | 18 | 18 | 16 | 11 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 9 | 9 | 7 | 6 | 4 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 3 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 5 | 5 | 5 | 3 | 7 | 6 | 6 | 3 | 3 | 6 | 4 | 4 | 3 | 5 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 4 | 2 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 4 | 5 | 3 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 14 | 13 | 12 | 11 | 11 | 9 | 10 | 9 | 10 | 7 | 5 | 6 | 6 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 0 | 0 | 4 | 4 | 3 | 4 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.