Nykymaailmassa Elias Tillandz on edelleen erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Useiden vuosien ajan Elias Tillandz on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen merkitys on ylittänyt rajat, sukupolvet ja tieteenalat, ja siitä on tullut yleismaailmallisesti kiinnostava aihe. Elias Tillandz on kautta historian herättänyt ihmiskunnan uteliaisuutta ja kiinnostusta, ja sen vaikutus on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme Elias Tillandz:n merkitystä ja vaikutusta tämän päivän yhteiskunnassa sekä sen merkitystä menneisyydessä ja sen mahdollista vaikutusta tulevaisuudessa.
Elias Til-Landz | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1640 Rogberga, Småland, Ruotsi |
Kuollut | 18. helmikuuta 1693 Turku |
Ammatti | lääketieteen professori, yliopiston rehtori |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | opinnot: Turun akatemia (1659–62), Uppsalan yliopisto (1663-68), Leidenin yliopisto (1668-70; LT 1670) |
Instituutti | Turun akatemia |
Tutkimusalue | Lääketiede ja luonnonhistoria |
|
Elias Tillandz (oik. Elias Erici Til-Landz, 1640, Rogberga, Småland, Ruotsi – 18. helmikuuta 1693, Turku) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen lääkäri, kasvitieteilijä ja yliopiston rehtori. Hän toimi lääketieteen professorina ja rehtorina Turun akatemiassa.
Elias Til-Landz syntyi vuonna 1640 Ruotsin Smoolannissa kirkkoherra Erik Tillanderin ja hänen puolisonsa (o.s. Gildemeister) lapsena. Hän opiskeli ensin Turun akatemiassa vuosina 1659–1662, ja sitten Uppsalan (1663-1668) ja Leidenin yliopistossa (1668-1670). Leidenista hän valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1670. Hän työskenteli muun muassa lääketieteen professorina Turun akatemiassa (1670–1693), jona ajanjaksona hän oli kahdesti yliopiston rehtori (1676–1677 ja 1683–1684). Hän suoritti Suomen ensimmäisen ruumiinavauksen (1686). Hän myös julkaisi johdatuksen anatomiaan (Disputatio medica isagogicen comprehendens, 1673).
Tillandz perusti Turkuun Suomen ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan (1678). Hänen kuoltuaan puutarha kuitenkin rappeutui.
Hänen tieteelliseen tuotantoonsa kuuluivat lääketieteen väitöskirjat (De Afrodia, Leiden 1670; 1673 ja 1692) sekä ensimmäinen Suomessa laadittu kasviluettelo Catalogus plantarum prope Aboam observatorum (toisen lähteen mukaan nimenä Catalogus plantarum, tam in excultis, quam in cultis locis prope Aboam superiore aestate nasci observatarum) Turun ympäristön kasveista (1673, 2. painos liitteineen 1683). Teoksen toinen painos oli kuvitettu, ja siinä esitellään kasveista latinankielisten nimien lisäksi ruotsin- ja suomenkieliset nimet; osasta myös kasvupaikka ja ominaisuuksia. Til-Landz toimi myös käytännön lääkärinä Turussa ja valmisti tarvitsemiaan lääkkeitä. Siksi häntä kiinnosti suuresti kasvien soveltuminen rohdoksi. Hän tutki myös Turun Kupittaan lähdeveden käyttöä sairauksien hoidossa.
Nimi Tillandz juontuu merihädästä, jossa hän oli laivamatkalla Turusta Tukholmaan vähällä menettää henkensä. Hän lupasi, jos pelastuisi, ryhtyä seuraamaan Jeesusta, ja piti lupauksena. Paluumatkan hän teki maitse Haaparannan kautta ja otti nimekseen Til-Landz, 'maitse'.
Tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä pikkuplaneetta 3272 Tillandz on nimetty Elias Tillandzin mukaan. Linné (1707–1778) nimesi hänen mukaansa kasvisuvun Tillandsia. Linnén nimeämä kasvisuku vieroksuu vettä. Tillandzin kunniaksi on nimetty myös Elias Tillandz -palkinto, joka jaetaan vuosittain Turun BioCityssä julkaistuista merkittävistä artikkeleista.
|