Tässä artikkelissa perehdymme Elinan surma (ooppera):n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia, sen vaikutusta _var2-kenttään sekä erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Elinan surma (ooppera) on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa syntyhistoriastaan nykypäivään. Perusteellisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Elinan surma (ooppera):n keskeisiä näkökohtia, tutkimalla sen vaikutusta _var3:een ja sen mahdollisuuksia muuttaa _var4:n tulevaisuutta. Tämän artikkelin tarkoituksena on myös antaa lukijalle täydellinen ja tasapainoinen näkemys Elinan surma (ooppera):stä tarjoten moniulotteisen näkökulman, joka kutsuu pohdiskelemaan ja avoimeen vuoropuheluun.
Elinan surma on Oskar Merikannon toinen, vuonna 1910 valmistunut viisinäytöksinen ooppera, joka perustuu Elinan surma-kansanrunoon. Varsinaisen libreton kirjoitti Jalmari Finne pohjaten sen Gustaf von Numersin vuonna 1891 kansanrunosta tekemään näytelmään. Finne lisäsi librettoon myös omia runojaan ja häälauluja Kantelettaresta. Verrattuna säveltäjän ensimmäiseen oopperaan Pohjan neitiin on ooppera hyvin dramaattinen ja säveltäjä itse kuvaili sitä sanoen:
»Tässä oopperassa on niin paljon voimakkaita tunnepurkauksia, joissa täyden orkesterin voima tulee kysymykseen. Tämä onkin kerrassaan dramaattinen teos, kun "Pohjan neiti" on lyyrillinen. Muutenkin tämä on ääretön askel eteenpäin "Pohjan neidistä", tuskin luulisi saman miehen tekemäksi.»
Teoksessa musiikki ei vie tehokkaasti dramaattisia eteenpäin vaan pikemminkin säestää niitä ja teoksesta puuttuu sinfonista jatkuvuutta. Teos esitettiin viisi kertaa Helsingissä ja muun muassa Savonlinnan toisilla oopperajuhlilla vuonna 1913.
Samaa aihetta käsittelee myös Jukka Linkolan ooppera Elina Pentti Saaritsan librettoon.