Emil Jokinen
Tässä artikkelissa tutkimme Emil Jokinen:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä käsite sisältää. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, sen lukuisten tulkintojen ja sovellusten kautta eri alueilla, syvennymme tähän jännittävään aiheeseen, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin ja huolellisen tutkimuksen avulla löydämme Emil Jokinen:n eri puolet ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Sillä ei ole väliä, oletko asian asiantuntija vai oletko vain utelias oppimaan aiheesta lisää, tämä artikkeli tarjoaa sinulle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Emil Jokinen:stä. Valmistaudu uppoutumaan tähän jännittävään universumiin!
| Emil Jokinen | |
|---|---|
 Emil Jokinen vuonna 1927. |
|
| Kansanedustaja | |
|
2.9.1927–31.8.1939, 13.6.1944–5.4.1945
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Turun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. kesäkuuta 1890 Karinainen |
| Kuollut | 21. heinäkuuta 1960 (70 vuotta) Perniö |
| Ammatti | toimittaja, piirisihteeri, pienviljelijä |
|
|
|
Juho Emil Jokinen (27. kesäkuuta 1890 Karinainen − 21. heinäkuuta 1960 Perniö) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1927−1939 ja 1944−1945.
Elämä
Karinaisen Kyrössä syntyneen Emil Jokisen vanhemmat olivat Faarin talon torppari Juho Heikinpoika Jokinen (s. 1865) ja Marttilasta kotoisin ollut Karoliina Mäkelä (1863-1926). Myöhemmin hänen isänsä viljeli Tarvasjoen Seppälässä sijainnutta Ylijoen torppaa. Kansakoulun käytyään Jokinen teki maatöitä ja innokkaana lukumiehenä kehitti itseään ahkeralla itseopiskelulla. Juho Ylijoki oli vuonna 1907 toimintansa aloittaneen Tarvasjoen työväenyhdistyksen perustajajäsen ja kuului sen johtokuntaan. Emil Jokinen vaikutti Karinaisten sosialidemokraattisessa kunnallisjärjestössä jo 1910-luvun vaihteessa ja oli myös Tarvasjoen nuorisoseuran johtokunnan jäsen. Perniön maamieskoulun käytyään hän toimi 1910-luvulla Paarskylän kartanon työnjohtajana Perniössä ja Kuuskosken kartanon tilanhoitajana Aurassa.
Maltillisena sosialidemokraattina Jokinen pysyi erossa sisällissodan tapahtumista. Sodan jälkeen Jokinen työskenteli 1920-luvun alussa Pienviljelijäin liiton toimitsijana. Maatalouden työoloja pitkään seurattuaan hän innostui politiikasta tosissaan ja oli Turussa ilmestyneen Sosialistin maataloustoimittajana 1924-1927. Vuonna 1927 Jokinen valittiin kansanedustajaksi. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Jokinen viljeli Perniöstä hankkimaansa pientilaa sekä toimi sosialidemokraattisen piirijärjestön toimitsijana, luennoitsijana ja piirisihteerinä 1927-1929, Pienviljelijäin liiton neuvojana ja toimitsijana 1930-1937 sekä sihteerinä 1937-1945. Jokinen jätti eduskunnan 1939, mutta hänestä tuli kansanedustaja vielä vajaan vuoden ajaksi Kustaa Perhon kuoltua kesällä 1944. Myöhemmin Jokinen työskenteli Kansaneläkelaitoksen eläkeosaston esittelijänä 1945-1957. Lisäksi Jokinen toimi neljästi presidentin valitsijamiehenä.
Perhe
Emil Jokisen puoliso oli Emma Maria Lempinen (ent. Sario), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1927.
Teokset
- Torpparista pienviljelijäksi : katsaus pienviljelijäväestön 25-vuotisen yhteistoiminnan vaiheisiin. Helsinki: Pienviljelijäin liitto, 1935.
Lähteet
- ↑ a b c Emil Jokinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.10.2008.
- ↑ Juho Emil Jokinen 12.6.2022. Geni. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ a b Heinonen, Esa: Suurila & Seppälä – Kotiseutu tutuksi -esitelmä (PDF) (s. 10) 22.1.2008. Suurilan kyläyhdistys. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Pöytäkirja. Sosialisti, 22.4.1910, nro 91, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Maaseutuosasto : Tarvasjoki. Turun Sanomat, 22.2.1912, nro 2149, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Vaalit toimitetaan maanantaina ja tiistaina. Sosialisti, 29.6.1929, nro 147, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Mäkinen, Kalervo: Vuosi 1918 Tarvasjoella. Tarvas Kotiseutulehti, 2018, nro 1, s. 1-2. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 24.2.2024.
- ↑ ”Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton matrikkeli v. 1926”, Työväen Joulualbumi 1926, s. 116. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto, 1927. Kansalliskirjasto.
- ↑ Henkilöitä Tarvasjoen historiasta. Tarvas Kotiseutulehti, 2022, nro 1, s. 3-4. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 24.2.2024.
| ||||||||||||||
