Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Empiirinen tutkimus:een, tavoitteenamme syventää sen merkitystä, tärkeyttä ja merkitystä eri alueilla. Empiirinen tutkimus on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion sen vaikutuksesta nykypäivän yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin tietyillä aloilla. Yksityiskohtaisen ja monipuolisen analyysin kautta esitellään erilaisia näkökulmia, joiden avulla lukijat ymmärtävät täysin Empiirinen tutkimus:n tärkeyden ja sen vaikutuksen nykymaailmaan. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Empiirinen tutkimus:stä tarjoamalla olennaista ja päivitettyä tietoa, joka edistää tämän aiheen tuntemista ja ymmärtämistä.
Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta.
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan laadullinen ja määrällinen tutkimus. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla koejärjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä.