Equites

Tässä artikkelissa tutkimme Equites-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Ottaen huomioon sen merkityksen nykyään, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Equites:n seuraukset ja seuraukset yhteiskuntaamme. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Equites:n eri puolia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Asiantuntijahaastattelujen, data-analyysin ja konkreettisten esimerkkien avulla tarjoamme lukijalle täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Equites:stä, tavoitteenaan luoda syvempää ja kriittisempaa ymmärrystä tästä tärkeästä aiheesta.

Equites eli ritarit olivat Rooman valtakunnassa senaattorisäädyn jälkeen toiseksi arvokkain yhteiskuntaluokka.

Rooman kuningasajalla equites tarkoitti armeijan ratsuväessä palvelevia kansalaisia. Ratsuväen merkitys laski kuitenkin tasavallan aikana ja armeijan ratsujoukot hankittiin liittolaisten riveistä. Ritarit muodostivat comitia centuriatassa 18 ensimmäistä ja tärkeintä centuriaa. Ritareille ei asetettu samoja rajoituksia kaupankäynnin harjoittamisessa kuin senaattiin kuuluville.

Vasta Augustuksen aikana säädettiin tarkasti, ketkä laskettiin ritariksi. Tähän vaadittiin 400 000 sestertiuksen omaisuus. Ritari sai kantaa kultaista sinettisormusta ja kapealla punaisella nauhalla varustettua tunikaa.

Roomalaiset ritarit palvelivat tärkeissä tehtävissä armeijassa kuten sotatribuuneina. Keisariajalla ritareille aukeni mahdollisuus päästä eräisiin valtakunnan tärkeimpiin virkoihin. Keisarit nimittivät yleensä ritareja keisarillisten provinssien prefekteiksi. Tärkeimpiä viroista, joihin roomalainen ritari saattoi päästä, olivat Aegyptuksen eli Egyptin provinssin prefekti ja pretoriaaniprefekti.

Katso myös

Lähteet

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.