Esa Kotilainen

Tänään astumme Esa Kotilainen:n jännittävään maailmaan. Kautta historian Esa Kotilainen on ollut tutkimuksen, ihailun ja kiistan kohteena. Sen perustamisesta lähtien se on herättänyt uteliaisuutta kaikkein levottommissa mielissä, jotka ovat pyrkineet selvittämään sen mysteereitä ja ymmärtämään sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tutkimaan Esa Kotilainen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Tutkimme sen juuria, analysoimme sen eri puolia ja pohdimme sen vaikutusta ihmisen kehitykseen. Esa Kotilainen on kiehtova aihe, joka ansaitsee tutkimisen useista eri näkökulmista, ja haluamme tarjota kattavan analyysin, joka auttaa rikastuttamaan tietoa tästä aiheesta.

Esa Kotilainen vuonna 2011.

Esa Antero Kotilainen (4. huhtikuuta 1946 Kuusankoski6. marraskuuta 2023 Kuusankoski) oli suomalainen kosketinsoittaja. Hän soitti 1970-luvulla lyhyen aikaa Wigwam- ja Tasavallan Presidentti -yhtyeissä, sekä julkaisi oman sooloalbumin Ajatuslapsi vuonna 1977. Kotilaiselle myönnettiin rytmimuusikoilla harvinainen director musices -arvonimi vuonna 2000..

Ura

Kuusankoskella varttunut ja siellä jälleen vuodesta 1991 asunut Kotilainen työskenteli armeijan jälkeen Karjalan lennostossa ja aloitti Kuopiossa lentokonemekaanikon opinnot, mutta musiikki vei pian mukaansa. Hän oli aloittanut muusikon uransa soittamalla harmonikalla valsseja ja tangoja. Pianohaitarista hän siirtyi Hammond-urkuihin ja muihin kosketinsoittimiin ja liittyi 1960-luvun lopulla Tamara Lundin kiertueyhtyeeseen. Vuonna 1970 hän esiintyi Dannyn kesäshow-kiertueella ja sen jälkeen Kisun ja Kirkan yhtyeissä. Tämän jälkeen Kotilainen siirtyi soittamaan erityisesti progressiivisen rockin yhtyeissä kuten Piirpauke, Tasavallan Presidentti ja Wigwam. Hän oli myös mukana Hectorin ja Jukka Tolosen albumeilla. Hän hankki Suomen ensimmäisen Minimoog-syntetisoijan vuonna 1973, ja tuli erityisesti tunnetuksi sen soittajana. Hän käytti sitä moniin tyylilajeihin, iskelmään, diskoon, rockiin, jazziin, mainoksiin ja elokuviin. Hänellä oli myös yksi Suomen harvoista Mellotron -kosketinsoittimista. Muita Kotilaisen yhtyeitä olivat 1970-luvulla Neum, ja Dimensio sekä 1980-luvun taitteessa uudelleen koottu Karelia.

1980- ja 1990-luvuilla kosketinsoittaja Kotilainen soitti muun muassa Remu Aaltosen, Ballsin, J. Karjalaisen, Neumannin ja Pelle Miljoonan albumeilla. Hän oli mukana yhden albumin 1986 julkaisseessa Halleyn planeetta -kokoonpanossa.

Samaten hän soitti Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Lillehammerin talviolympialaisten avajaisissa vuonna 1994 hän esiintyi yhdessä Nils-Aslak Valkeapään ja Paroni Paakkunaisen kanssa. Vuonna 2007 Kotilainen soitti Mellotronia eräällä Hectorin jäähyväiskiertueista nimeltään ”Näkemiin – kuulemiin”.

Soololevyillään Kotilainen soitti myös hanuria. Albumi Turpeisen baari (2003) sisältää musiikkia televisiosarjoihin Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat ja Mooseksen perintö.

Vuosina 2001–2006 Kotilainen soitti koskettimia uudelleen aktivoituneessa Wigwamissa. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2011.

Diskografia

Sooloalbumit

Flu-Bandin kanssa

Nils-Aslak Valkeapään kanssa

Nils-Aslak Valkeapää, Johan Anders Baer, Seppo Paakkunainen & Esa Kotilainen

Lähteet

  1. a b Suomalaisen musiikin edelläkävijä Esa Kotilainen on kuollut Helsingin Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  2. Joonas Heinonen: Juuri nyt | Kouvolalainen muusikko Esa Kotilainen on kuollut Kouvolan Sanomat. 7.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  3. Esa Kotilainen Discography at Discogs Discogs.com. Viitattu 24.7.2013. (englanniksi)
  4. a b c Saarela, Tommi: Esa Kotilainen – ääntä kohti! Riffi. 2/2017. Viitattu 1.3.2021.
  5. Salin, Elina: Wigwamin Esa Kotilainen kehuu Kuusankoskea Suomen ambient-musiikin kehdoksi — Avaruus-rock säveltäjän uutuuslevyltä Tellus soi torstaina Kuusankosken kirkossa Kouvolan Sanomat. 6.11.2019. Viitattu 1.3.2021.
  6. Titus Hjelm: Esa Kotilainen 1946–2023 Helsingin Sanomat. 20.12.2023 2:00. Viitattu 6.1.2024.
  7. Harri Uusitorppa: Suomalaisen konemusiikin ensi kokeilut eivät kiinnostaneet ketään. Helsingin Sanomat, 24.10.2019, s. B 4. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.10.2019.
  8. Karvonen, Lauri: Laitteet vai musiikki? Neum-yhtye Tavastia-klubilla. Helsingin Sanomat, 20.10.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.3.2021.
  9. Alaston kriitikko: Julkaistua 334: Turhan koneen todistusvoima – Taiteilijaryhmä Dimension 40 vuotta humanismia ja tekniikkaa Alaston kriitikko. perjantai 14. syyskuuta 2012. Viitattu 18.1.2022.
  10. Records with Involvement by Esa Kotilainen www.wigwam.fi. Viitattu 18.1.2022.
  11. Mellotron – sähkömekaaninen sampleri | Riffi riffi.fi. Viitattu 18.1.2022.
  12. KOTILAINEN, Esa: Turpeisen baari Digelius Music Online Shop. Arkistoitu 18.1.2022. Viitattu 18.1.2022.
  13. Meriläinen, Mikko: ”Jälkisanat vuoden 2018 painokseen”, Wigwam, s. 479. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-33895-6. suomi
  14. Esa Kotilainen -> discography -> album Spotify. Viitattu 17.10.2023.
  15. http://www.discogs.com/Flu-Band-Fly/release/1106645

Aiheesta muualla