Etelä-Karjalan museo on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Tämä aihe, joka tunnetaan merkityksellisyydestään nyky-yhteiskunnassa, on kiinnittänyt akateemikkojen, tutkijoiden, poliitikkojen ja suuren yleisön huomion. Ajan myötä Etelä-Karjalan museo jatkaa kehittymistään ja tarjoaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia opiskelijoille tai siihen osallistuville. Tässä artikkelissa tutkimme Etelä-Karjalan museo:n eri näkökohtia ja sen vaikutuksia eri alueilla sekä trendejä ja tulevaisuudennäkymiä, joita tämän kiehtovan aiheen ympärille kuvitellaan.
Etelä-Karjalan museo | |
---|---|
Tyyppi | alueellinen vastuumuseo |
Sijainti | Kristiinankatu 15, Lappeenranta |
Perustettu | 1963 |
Ylläpitäjä | Lappeenrannan kaupunki |
Johtaja | Päivi Partanen |
Kotisivut | Etela-Karjalan-museo |
Koordinaatit | |
|
Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevissa vanhoissa kivimakasiineissa, jotka on rakennettu 1800-luvun alussa. Vuonna 1963 perustettu museo on yksi Etelä-Karjalan maakunnan alueellisista vastuumuseoista, jonka kokoelmien pohjana ovat entisten Lappeenrannan kaupunginmuseon, Viipurin kaupunginmuseon ja Käkisalmen museon kokoelmat.
Etelä-Karjalan museo tallentaa myös luovutetun Karjalan kulttuuriperintöä Karjalan Kannakselta sekä Laatokan länsipuolelta aina entiseen Jaakkiman pitäjään saakka. Museon hallussa on muun muassa laaja kokoelma Viipuriin liittyvää esineistöä. Yksi sen suosituimmista kohteista on 24 m²:n laajuinen pienoismalli, joka esittää Viipurin kaupunkia 2. syyskuuta 1939.
Etelä-Karjalan museon alaisuuteen kuuluvat lisäksi Linnoituksessa toimiva Ratsuväkimuseo sekä Lappeenrannan keskustassa sijaitseva Wolkoffin talomuseo. Museon johtaja on ollut vuodesta 2011 lähtien Päivi Partanen.