Euroopan ihmisoikeussopimus

Tässä artikkelissa tutkimme Euroopan ihmisoikeussopimus:n kiehtovaa maailmaa, joka on herättänyt useiden tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen viime vuosina. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Euroopan ihmisoikeussopimus on ollut merkittävässä roolissa useilla eri aloilla tieteestä ja teknologiasta populaarikulttuuriin ja politiikkaan. Näillä sivuilla tutkimme Euroopan ihmisoikeussopimus:n monia puolia sekä sen vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Valmistaudu mukaansatempaavaan ja silmiä avaavaan matkaan, joka haastaa ymmärryksesi Euroopan ihmisoikeussopimus:sta ja saa sinut pohtimaan sen merkitystä tämän päivän maailma..

Euroopan ihmisoikeussopimus
Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi
Allekirjoitettu 4. marraskuuta 1950
Osapuolet
Alkuperäiset allekirjoittajat Euroopan neuvoston jäsenmaat

Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on Euroopan neuvoston puitteissa tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta. Siihen ovat liittyneet Euroopan neuvoston 46 jäsenmaata. Alkuperäisessä muodossaan sopimus tehtiin 4. marraskuuta 1950 Euroopan neuvoston silloisten jäsenmaiden kesken. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Sopimuksen 1 artiklan mukaan siihen liittyneet maat sitoutuvat takaamaan sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille, siis myös valtion lainkäyttövallan piiriin kuuluville ulkomaalaisille.

Ihmisoikeussopimuksen jäsenmaat sitoutuvat turvaamaan lainsäädännössään ja oikeuskäytännössään sopimuksessa jokaiselle yksilölle taatut oikeudet. Velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksen määräyksiä on niin viranomaisilla kuin tuomioistuimillakin. Jos yksilö kokee oikeuksiaan loukatun, hän voi valittaa loukkauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka on Euroopan neuvoston alainen organisaatio. Jos ihmisoikeustuomioistuin toteaa loukkauksen tapahtuneen, se voi määrätä sopimusvaltion maksamaan loukatulle hyvitystä. Valituksen edellytyksenä on kuitenkin, että loukattu on käyttänyt saatavillaan olevat kansalliset valitustiet esimerkiksi Suomen tapauksessa valittamalla aina korkeimpiin oikeusasteisiin asti.

Suojatut ihmisoikeudet

Ihmisoikeussopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa suojatut ihmisoikeudet ovat:

Katso myös

Lähteet

  • Pellonpää, Matti: "Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kansainvälinen valvonta". Teoksessa Pekka Hallberg – Heikki Karapuu – Martin Scheinin – Kaarlo Tuori – Veli-Pekka Viljanen: Perusoikeudet. WSOY, Helsinki 1999.

Viitteet

  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.

Aiheesta muualla