Nykymaailmassa Falkenbergin kunta on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassamme. Olipa kyseessä teknologia, politiikka, kulttuuri tai muu elämän osa-alue, Falkenbergin kunta on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tullut niin merkittäväksi, että on mahdotonta sivuuttaa sen vaikutusta tapaamme ajatella, toimia ja elää. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Falkenbergin kunta:n merkitystä ja roolia elämässämme sekä tämän todellisuuden tuomia haasteita ja etuja.
Falkenbergin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Hallandin lääni |
Maakunta | Halland ja Länsi-Götanmaa |
Keskustaajama | Falkenberg |
Kuntakoodi | 1382 |
Pinta-ala () | |
– Maa | 1 108,53 km² |
Väkiluku (31.12.2020) () | 46 051 |
– Väestötiheys | 41,5 as./km² |
Falkenbergin kunta (ruots. Falkenbergs kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin ja Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Falkenberg.
Kunnan maapinta-ala on 1 108,53 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 46 051 henkeä (31.12.2020).
Eurooppatie E6 kulkee Falkenbergin läpi, samoin länsirannikon rautatie matkallaan Göteborgista Malmöhön.
Falkenbergissa on paljon elintarviketeollisuutta: Arla Foods, Carlsberg ja SIA Glassin jäätelötehdas.
Pihtipudas, Pieksämäki ja Savitaipale ovat Falkenbergin ystävyyskuntia Suomessa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 277,99 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Aikaisemmin Falkenbergin kunnan alueella on sijainnut Falkenbergin kaupunki ja 23 muuta kuntaa. Nykyinen kunta muodostettiin vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa. Vuonna 1952 muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Lisäksi Skrean maalaiskunta liitettiin Falkenbergin kaupunkiin. Vuonna 1971 Falkenbergin kaupunki, Morupin, Ullaredin Vessigebron, Vinbergin, Ätranin ja Årstadin maalaiskunnat sekä Älvseredin seurakunta jaetusta Högvadin maalaiskunnasta yhdistettiin nykyiseksi Falkenbergin kunnaksi.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 282 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 251 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 225 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 112 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 5,1 | 4,8 | |
jalostus | 26,9 | 26,6 | |
palvelut | 66,3 | 67,0 | |
tuntematon | 1,8 | 1,7 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 18 802 | 19 506 | |
työpaikkaomavaraisuus | 96,4 |
Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,6 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 428 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Falkenberg | 20 035 |
2 | Skogstorp | 2 124 |
3 | Skrea | 1 064 |
4 | Slöinge | 950 |
5 | Ullared | 791 |
6 | Glommen | 761 |
7 | Vessigebro | 740 |
8 | Vinberg | 592 |
9 | Långås | 534 |
10 | Heberg | 449 |
11 | Ringsegård | 446 |
12 | Älvsered | 433 |
13 | Ätran | 417 |
14 | Årstad | 284 |
15 | Morup | 259 |
16 | Bergagård | 250 |
17 | Skreanäs | 243 |
18 | Vinbergs kyrkby | 208 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Skogstorpin taajaman nimenä on joskus ollut myös Eneskogstorp ja Skrean nimenä Skreanäs.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö + del av Stora Skipås kuuluu osin myös Halmstadin kuntaan.
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Falkenbergin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Falkenbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 6 | 7 | 8 | 10 | 10 | 8 | 9 | 8 | 8 | 7 | 9 | 11 | 9 | 9 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 20 | 20 | 17 | 15 | 14 | 14 | 13 | 14 | 12 | 10 | 12 | 11 | 10 | 10 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 3 | 3 | 4 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 4 | 2 | 3 | 2 | 3 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 15 | 16 | 18 | 19 | 19 | 19 | 16 | 19 | 15 | 16 | 18 | 17 | 18 | 18 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 6 | 6 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 5 | 3 | 4 | 4 | 2 | 2 | 6 | 5 | 6 | 7 | 2 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.