Nykymaailmassa Fasupala:stä on tullut olennainen kiinnostava aihe eri alueilla. Tieteestä kulttuuriin Fasupala on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja. Maailmanlaajuisella ulottuvuudellaan Fasupala on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste akateemisella, sosiaalisella, poliittisella ja taloudellisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Fasupala:een ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä.
Fasupala on Fazerin valmistama vohvelipala, jota myydään 215 gramman ja 400 gramman pusseissa. Fasupala on ollut välillä myös LU Suomen ja Mondelez Suomen omistuksessa, jolloin se tunnettiin nimellä Fanipala. Fazer muutti nimen takaisin Fasupalaksi ostettuaan tuotemerkin takaisin itselleen. Fazer toi keksin myyntiin vuonna 1997. Ingman on tehnyt myös Fanipala-jäätelötuuttia.
Fasupala on useana vuonna arvioitu Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden Brändien arvostus -tutkimuksessa Suomen toiseksi arvostetuimmaksi keksimerkiksi saman valmistajan Dominon jälkeen. Molempien keksibrändien omistaja oli Mondelez International (entinen Kraft Foods).
Fasupala oli osa suomalaista ilmiötä, jossa sekä makeisia että keksejä valmistavat yritykset, kuten Fazer, pyrkivät välttämään makeisveroa myymällä yhä suuremman osan tuotteistaan makeisten sijaan kekseinä. Fasupala on koostumukseltaan ja valmistusmenetelmiltään hyvin lähellä Suffeli-suklaapatukkaa.