Feeniksin kääpiögalaksi
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Feeniksin kääpiögalaksi, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Feeniksin kääpiögalaksi on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Vuosien varrella Feeniksin kääpiögalaksi on kehittynyt ja saavuttanut näkyvän paikan nykypäivän yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Feeniksin kääpiögalaksi:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Lisäksi keskitymme Feeniksin kääpiögalaksi:n mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin ja sen tarjoamiin tulevaisuudennäkymiin.
Feeniksin kääpiögalaksi on epäsäännöllinen kääpiögalaksi Paikallisessa ryhmässä. Galaksi on 1,44 Mly:n päässä Maasta. Koska galaksi sijaitsee Feeniksin tähdistössä, sitä kutsutaan Feeniksin kääpiögalaksiksi. Galaksin löysivät Hans-Emil Schuster ja Richard Martin West vuonna 1976. He luulivat galaksia aluksi pallomaiseksi tähtijoukoksi.
Ominaisuudet
Feeniksin kääpiögalaksin sisäosissa on pääasiassa nuoria tähtiä liikkumassa idästä länteen, ja ulko-osissa pääasiassa vanhoja tähtiä liikkumassa pohjoisesta etelään. Sisäosien tähtien syntynopeus on ollut aina suunnilleen yhtä nopeaa, ja jatkuu edelleen. Galaksin etäisyys Linnunradasta on noin 1,44 Mly.
Lähteet
- ↑ Schuster, H.-E.; West, R. M. (05/1976). "A very distant globular cluster?" (Arkistoitu – Internet Archive). Astronomy & Astrophysics 49: 129–131.
- ↑ I. D. Karachentsev, V. E. Karachentseva, W. K. Hutchmeier, D. I. Makarov (2004). "A Catalog of Neighboring Galaxies" (Arkistoitu – Internet Archive). Astronomical Journal 127: 2031–2068.