Valovuosi

Nykyään Valovuosi on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Valovuosi:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Valovuosi:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Valovuosi:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan 1910a1 rata

Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km). Valovuotta käytetään pituusmittana tähtitieteessä, lyhenteenä vv tai ly (engl. sanoista light year). Esimerkiksi etäisyys Auringosta lähimpiin tähtiin on muutama valovuosi, Linnunradan läpimitta on n. 100 000 vv, ja kaukaisimmat havaitut kvasaarit ovat yli 10 miljardin valovuoden päässä maapallosta.

Valovuoden täsmällinen pituus

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on määritellyt valovuoden täsmällisemmin etäisyytenä, jonka valo kulkee syvässä avaruudessa kaukana painovoima- tai magneettikentistä yhden juliaanisen vuoden eli 365,25 vuorokauden aikana, joista jokaiseen luetaan tarkalleen 86 400 SI-järjestelmän mukaista sekuntia. Määritelmässä käytetty juliaaninen vuosi (365,25 vuorokautta) vastaa juliaanisen kalenterin kalenterivuosien keskimääräistä pituutta.

Koska lisäksi metri on määritelty valonnopeuden avulla, joka määritelmän mukaan on tarkalleen 299 792 458 m/s, on myös valovuoden pituus metreinä tarkalleen määrätty: se on 365,25 · 86400 s · 299 792 458 m/s = 9 460 730 472 580 800 metriä. Usein sille käytetään likiarvoa 9,46 petametriä eli 9 460 biljoonaa metriä, tai tieteellistä merkintätapaa käyttäen 9,46 · 1015 metriä.

Valovuosi ja parsek

Valovuotta käytetään pituuden yksikkönä lähinnä tieteen popularisoinnissa. Tähtitieteen tieteellisissä esityksissä käytetään etäisyyden yksikkönä parallaksisekuntia eli parsekia, joka on noin 3,26 valovuotta.

Muita samankaltaisia pituusyksiköitä

Toisinaan käytetään pituuden yksiköitä valosekunti, valominuutti jne., joilla tarkoitetaan valon kulkemaa matkaa kyseisessä ajassa. Esimerkiksi Maan etäisyys Auringosta on noin 8 valominuuttia ja 20 valosekuntia, ts. valo kulkee Auringosta Maahan noin 8 minuutissa ja 20 sekunnissa.

Lähteet

  1. Aurinkokunta Avaruudessa... Kiviopas. Vuolukivialan koulutushanke / Suomussalmen kunta. Arkistoitu 6.10.2008. Viitattu 15.9.2008.
  2. Tähtitieteen perusteet astro.utu.fi. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 29.8.2014.
  3. Karttunen, Hannu: Valovuosi astro.utu.fi. Viitattu 29.8.2014.
  4. IAU:n tähtitieteelliset yksiköt International Astronomical Union. Viitattu 2010-03_08.
  5. Light-year Eric Wesstein's World of Astronomy.
  6. Mursula, Kalevi: Johdatus avaruusfysiikkaan (Luentomoniste) 2002. Oulun Yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos. Viitattu 29.8.2014.