Ferdinand Öhman

Aihe Ferdinand Öhman on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. Ilmestymisestään lähtien Ferdinand Öhman on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja se on luonut monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Ferdinand Öhman:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Näillä sivuilla perehdymme Ferdinand Öhman:n historiallisiin juuriin, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja arvioimme sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme Ferdinand Öhman:n tulevaisuuden vaikutuksia ja keskustelemme mahdollisista skenaarioista, jotka voisivat kehittyä tämän aiheen ympärille.

Karl Ferdinand Öhman (sukunimi myös muodossa Öhmann, etunimi myös muodossa Ferdinant, 26. maaliskuuta 1831 Hamina5. elokuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Haminassa ja Viipurissa koulua käynyt Öhman opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja Münchenin polyteknillisessa opistossa. Hän oli vuodesta 1857 vuoteen 1907 Rakennushallituksen edeltäjien, Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa eri viroissa. Öhman aloitti työuransa Kuopiossa 1857 ja toimi siellä lääninarkkitehtina vuosina 1862–1894. Sen jälkeen hän siirtyi Uudenmaan lääninrakennuskonttorin johtajaksi Helsinkiin, jossa virassa hän oli uransa loppuun asti.

Suunnittelutöitä

Runebergien hautamuistomerkki (1888) Porvoon Näsinmäen hautausmaalla.

Ferdinand Öhman suunnitteli lääninarkkitehtina muun muassa puukirkkoja ja muita julkisia rakennuksia silloisen Kuopion läänin alueelle. Hän teki myös asemakaavoja.

Vuonna 1879 järjestettiin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin hautamuistomerkin rakentamiseksi pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka Öhman voitti. Muistomerkki paljastettiin Porvoon Näsinmäen hautausmaalla 6. toukokuuta 1888.

Rakennuksia

Asemakaavoja ja muita suunnitelmia

  • Joensuun asemakaava (1867)
  • Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus (1876)
  • Leppävaaraan perustettavan huvilakaupungin suunnittelua (1898)

Lähteet

  • Kuopion kulttuuriympäristö, Strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  • Piiparinen, Pekka: Kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys. Joensuun keskustan osayleiskaava. Joensuun kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).

Viitteet

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 27.5.2013.
  2. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s. 79
  3. Porvoo (Internet Archicessa, tallennettu 3.3.2004 Tekijä =) Svenska Litteratursallskapet i Finland rf. Arkistoitu 3.3.2004. Viitattu 9.5.2015.
  4. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, s. 170. Pohjois-Savon liitto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  5. Seurakunnan muut kirkot Pieksämäen seurakunta. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 27.5.2013.
  6. Kuusjärven kirkko Museovirasto. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 27.5.2013.
  7. Pielaveden kirkko Pielaveden seurakunta. Viitattu 7.6.2013.
  8. Kuopion kulttuuriympäristö, s. 40
  9. Kuopion kulttuuriympäristö, s. 28
  10. Polvijärven Ev.lut seurakunnan kirkko Polvijärven seurakunta. Arkistoitu 8.3.2021. Viitattu 27.5.2013.
  11. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten, s. 91. , 2006. ISBN 952-5188-61-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s. 14
  13. Vuorela, Venla: Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon. Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry, 2009. ISBN 978-952-92-5958-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Harvia, Yrjö: Helsingin esikaupunkiliitosselvitys, päämietintö, s. 62. 1. nide. Helsingin kaupunki, 1936. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).