Tämä artikkeli käsittelee aihetta Ferenc Szálasi, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa eri alueilla. Ferenc Szálasi on herättänyt intensiivistä keskustelua nyky-yhteiskunnassa ja herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön uteliaisuutta ja mielipiteitä. Sen relevanssi ja merkitys ovat johtaneet syvempään tutkimukseen ja analyysiin, jonka tavoitteena on ymmärtää sen vaikutus ja laajuus. Tässä mielessä on aiheellista tarkastella yksityiskohtaisesti Ferenc Szálasi:n ympärillä olevia eri näkökohtia tutkimalla sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Samoin se pyrkii tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla rikastaa tietoa Ferenc Szálasi:stä ja tarjoaa elementtejä, jotka edistävät kriittistä ja reflektoivaa analyysiä.
Ferenc Szálasi | |
---|---|
Unkarin johtoon kohonnut Szálasi lokakuussa 1944. |
|
Kansakunnan johtaja - valtionhoitajan tehtävät | |
Edeltäjä | Miklós Horthy |
Seuraaja | Kansallisneuvosto |
Unkarin pääministeri | |
Edeltäjä | Géza Lakatos |
Seuraaja | Béla Miklós |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. tammikuuta 1887 Kassa, Unkarin kuningaskunta |
Kuollut | 12. maaliskuuta 1946 (59 vuotta) Budapest, Unkari |
Ammatti | Upseeri, poliitikko |
Puoliso | Gizella Lutz |
Tiedot | |
Huomautukset Valtaannousu vallankaappauksella eli valtionhoitaja Horthyn ja pääministeri Lakatosin vangitseminen. Szalasin valta päättyi puna-armeijan vallatessa Unkarin. Siirtyi maanpakolaisuuteen Saksaan ennen amerikkalaisten takaisin siirtoa Unkariin tuomittavaksi. |
|
|
Ferenc Szálasi (s. 6. tammikuuta 1887 Kassa, Itävalta-Unkari – 12. maaliskuuta 1946 Budapest, Unkari) oli unkarilainen poliitikko, natsien tukeman Nuoliristin johtaja ja Unkarin pääministeri 1944–1945.
Szálasi värväytyi nuorena armeijaan ja taisteli ensimmäisessä maailmansodassa. Hän toimi 1930-luvulla Unkarin armeijan pääesikunnassa ja lähti 1930-luvulla mukaan politiikkaan. Hän perusti 1935 kansallisen tahdon puolueen, jonka ohjelmaan kuului rasismi ja unkarilainen kiihkoisänmaallisuus. Hallitus kielsi puolueen, mutta 1937 Szálasi perusti uuden, Unkarin kansallissosialistisen puolueen. Turvallisuuspoliisi pidätti Szálasin.
1940 Szálasi vapautui vankilasta ja nousi Nuoliristin johtajaksi. Nuoliristi kaappasi vallan lokakuussa 1944 ja aloitti terrorikampanjan, joka oli suunnattu juutalaisia ja toisinajattelijoita vastaan. Nuoliristillä oli läheiset yhteydet muun muassa Adolf Eichmanniin, joka siirrätti satojatuhansia juutalaisia Puolan alueelle perustetuille keskitysleireille.
Kun venäläiset valtasivat Unkarin alkuvuodesta 1945, Nuoliristi hävisi, ja osa sen johtomiehistä pakeni. Szálasi pidätettiin sodan lopussa Saksassa, kuljetettiin Unkariin ja asetettiin kansantuomioistuimen eteen Budapestissa. Hänet tuomittiin kuolemaan sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan ja hirtettiin maaliskuussa 1946.
|