Tämä artikkeli käsittelee Fernando Henrique Cardoso-ongelmaa, josta on tullut erittäin tärkeä aihe tänään. Jo muutaman vuoden ajan Fernando Henrique Cardoso on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, ja se on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan on johtanut siihen, että sille on omistettu lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja hankkeita eri aloilla, joilla pyritään ymmärtämään sen monia puolia ja vaikutuksia. Siksi tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia ja syventää Fernando Henrique Cardoso:n ympärillä olevia eri ulottuvuuksia tarjotakseen laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Fernando Henrique Cardoso | |
---|---|
Brasilian 34. presidentti | |
Varapresidentti | Marco Maciel |
Edeltäjä | Itamar Franco |
Seuraaja | Luiz Inácio Lula da Silva |
valtiovarainministeri | |
1993–1994
|
|
ulkoministeri | |
1992–1993
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. kesäkuuta 1931 |
Ammatti | sosiologian professori |
Puoliso | Ruth Cardoso († 2008) |
Tiedot | |
Puolue | Partido da Social Democracia Brasileira (PSDB) |
Tutkinnot | São Paulon yliopisto |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.ifhc.org.br | |
|
Fernando Henrique Cardoso (s. 18. kesäkuuta 1931) on brasilialainen poliitikko. Hän oli Brasilian presidenttinä kaksi kautta 1. tammikuuta 1995 – 1. tammikuuta 2003.
Cardososta tuli sosiologian professori São Paulon yliopistossa vuonna 1958, mutta sotilashallitus asetti hänet virkakieltoon 1966. Cardoso siirtyi ulkomaille, Chileen ja Pariisiin, missä hänestä tuli tunnettu lännen ja kehitysmaiden välisten suhteiden tutkija. Hän palasi kotimaahansa ja osallistui aktiivisesti maansa demokratisoitumispyrkimyksiin sen siirtyessä siviilihallintoon. Cardoso valittiin senaattoriksi 1982, hän oli ulkoministeri 1992–1993 ja valtiovarainministeri 1993–1994. Hän on PSDB-puolueen (Partido da Social Democracia Brasileira) perustajajäsen.
|
|