Finskt Idrottsblad
Nykymaailmassa Finskt Idrottsblad on aihe/käsite/henkilö, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, taiteesta tai jokapäiväisestä elämästä, Finskt Idrottsblad on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset näkevät ja lähestyvät elämän eri puolia. Sen vaikutus näkyy keskustelujen kehittymisessä, tiettyihin ongelmiin annetussa lähestymistavassa tai päätösten tekotavassa. Finskt Idrottsblad on synnyttänyt kiistoja, inspiraatiota, pohdiskelua ja toimintaa, ja siitä on tullut avaintekijä nykymaailman monimutkaisuuden ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Finskt Idrottsblad:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Finskt Idrottsblad oli Helsingissä vuosina 1904–1947 ilmestynyt ruotsinkielinen urheilulehti. Vuodesta 1919 lähtien sen nimenä oli Idrottsbladet.
Uno Westerholmin perustama Finskt Idrottsblad oli monipuolinen urheilun uutislehti. Se toimi aluksi SVUL:iin kuuluneiden ruotsinkielisten urheiluseurojen ja vuodesta 1912 lähtien Finlands Svenska Gymnastik- och Idrottsförbundin äänenkannattajana. Vuonna 1918 lehden kustantajaksi perustettiin Ab Idrottsförlaget. Vuonna 1937 Idrottsbladetiin yhdistettiin Svenska Finlands Idrottsförbundin Idrott-lehti.
Lehti ilmestyi aluksi kerran kuukaudessa, vuodesta 1909 lähtien kahdesti kuussa ja vuodesta 1913 viikkolehtenä. Sen toimittajina työskentelivät Uno Westerholm (1904–1918, 1921–1926), Artur Eklund (1918–1920), John Rönnberg (1918–1920), Ivar Ståhle (1927), Gustaf Sundvall (1928–1936), Arthur Englund (1937–1942), Henning Relander (1945–1946) ja Lars Rönnqvist (1943–1947).
Lähteet
- ↑ Suomen lehdistön historia 9. Aikakauslehdistön historia: Erikoisaikakauslehdet, s. 234–235. Kuopio: Kustannuskiila, 1991. ISBN 951-657-326-6.
- ↑ Kurikka, Jussi & Takkala, Marketta: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782–1955, s. 65–66. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1983. ISBN 951-45-3158-2.