Forsytein taru
Tässä artikkelissa tutkimme Forsytein taru:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan uppoudumme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen eri alueilla. Forsytein taru on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena aikojen saatossa, sen vaikutukset ovat ylittäneet kulttuuriset ja sukupolvien esteet. Tällä matkalla pyrimme selvittämään Forsytein taru:tä ympäröivät mysteerit ja uteliaisuudet, jotta voimme valaista sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Forsytein taru (The Forsyte Saga) on englantilaiskirjailija John Galsworthyn läpimurtoteos, joka ilmestyi vuosina 1906–1921. Se käsittelee Forsytein suvun vaiheita 1880-luvun loppupuolelta ensimmäisen maailmansodan jälkimaininkeihin. Romaani on ennen kaikkea psykologinen läpileikkaus porvaristoon kuuluvan lontoolaisperheen elämästä sekä vastalause ylemmän keskiluokan oman edun tavoittelulle ja rahanahneudelle.
Juoni
Kirjan päähenkilö on lupaava lakimies Soames Forsyte, joka on naimisissa kauniin Irenen kanssa, mutta Irene ei rakasta miestään. Tarinan alussa juhlitaan Soamesin serkun Junen kihlautumista pennittömän arkkitehdin Philip Bosinneyn kanssa. Pahaksi onneksi Irene rakastuu Bosinneyyn, ja kielletystä rakkaudesta syntyy muun muassa oikeusjuttu, ja sen seuraukset kantavat monia kymmeniä vuosia eteenpäin vaikuttaen kolmen sukupolven elämään Forsytein mahtisuvussa.
Kirja jakautuu kolmeen osaan:
Ensimmäisessä osassa Rikas mies esitellään Forsytein mahtava perhe, jota vanha Ann-täti johtaa rautaisella otteellaan. Keskeisiä tapahtumia ovat Soamesin ja Irenen kamppailu epäonnistuneessa avioliitossa, Bosinneyn ja Irenen rakkaustarina sekä paljon symbolista merkitystä saava Soamesin talon rakennusurakka Robin Hillissä.
Toisessa osassa Kahleissa seurataan Soamesin ja Irenen eroprosessia sekä Soamesin kamppailua etsiessään uutta vaimoa. Tässä kirjassa myös historialliset tapahtumat vaikuttavat Forsytein elämään suuresti – varsinkin buurisota – ja kuvaavat heidän itsekeskeisen maailmansa murenemista suurten kansainvälisten konfliktien jaloissa.
Kolmannessa osassa Vuokralla seurataan Soamesin tyttären Fleurin rakkauselämää serkkunsa Jonin ja aristokraattisen Michael Montin kanssa. Rakkausteeman lisäksi tarinassa on vahvasti läsnä niin sanotun vanhan vallan päättyminen, kun ensimmäinen maailmansota on tehnyt tuhojaan ja yläluokka alkaa menettää etuoikeuksiaan. Tarina päättyy viimeisen vanhan Forsyten, Timothy-sedän, kuolemaan sadan vuoden iässä.
Forsytein tarun keskeisiä tapahtumapaikkoja ovat muun muassa maakartano Robin Hill, Soamesin kartano Mapledurhamissa, Jamesin talo Park Lanella sekä Timothyn talo eli Forsytein juorupörssi Bayswater Roadilla.
Filmatisointeja
Forsytein tarusta on tehty kaksi TV-versiota: Forsytein taru 1967 ja Forsytein taru 2002. BBC:n vuoden 1967 versiossa pääosia näyttelivät Eric Porter, Nyree Dawn Porter, Kenneth More, John Bennett, June Barry, Susan Hampshire ja Martin Jarvis. Se oli 1960-luvun lopulla yksi katsotuimmista televisio-ohjelmista Suomessa. Esimerkiksi 27. huhtikuuta 1968 lähetetty jakso sai 1,7 miljoonaa katsojaa ja saavutti näin 46 prosenttia Suomen yli 12-vuotiaasta väestöstä. Granada-tv:n vuoden 2002 sovituksessa keskeisissä rooleissa näyttelivät Damian Lewis, Gina McKee, Rupert Graves, Ioan Gruffudd, Gillian Kearney ja Corin Redgrave.
Keskeisiä henkilöitä
Ensimmäinen sukupolvi
- Ann, suvun vanhin
- Vanha Jolyon, suvun patriarkka
- James, asianajaja, vaimo Emily
- Swithin, Jamesin lihava kaksoisveli
- Julia (Juley), leskirouva
- Hester, vanhapiika
- Nicholas, suvun rikkain
- Roger, "originelli Forsyte"
- Timothy, pelkkä vauva
Toinen sukupolvi
- Nuori Jolyon, vanhan Jolyonin poika, taiteilija, kolmasti naimisissa
- Soames, Jamesin ja Emilyn poika, asianajaja, vaimo Irene, joka nai myöhemmin nuoren Jolyonin
- Winifred, Soamesin sisar, naimisissa keikarimaisen ja velton Montague Dartien kanssa
- George, Rogerin poika, ikuinen koiranleuka
- Francie, Rogerin tytär ja Georgen sisko
Kolmas sukupolvi
- June, nuoren Jolyonin tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan, kihloissa Philip Bosinneyn kanssa, josta tulee Irenen rakastaja
- Jolly, nuoren Jolyonin poika hänen toisesta avioliitostaan, kaatuu buurisodassa
- Holly, nuoren Jolyonin tytär hänen toisesta avioliitostaan
- Jon, nuoren Jolyonin poika hänen kolmannesta avioliitostaan Irenen kanssa
- Fleur, Soamesin tytär hänen toisesta avioliitostaan ranskalaisen Annetten kanssa, Jonin rakastajatar, nai myöhemmin baronetti Michael Montin
- Val, Winifredin ja Montaguen poika, osallistuu buurisotaan, nai myöhemmin serkkunsa Hollyn
- Imogen, Winifredin ja Montaguen tytär
Muuta väkeä
- Parfitt, vanhan Jolyonin hovimestari
- Smither, tätien Ann, Juley ja Hester taloudenhoitajatar
- Warmson, Jamesin ja Emilyn hovimestari
- Bilson, Soamesin sisäkkö
- Prosper Profond, Winifredin ihailija ja Annetten rakastaja
Katso myös
Lähteet
- ↑ Erämetsä, Harri: ”Joukkoviestimien käyttö”, Joukkoviestintä Suomessa, s. 30. Toim. Kaarle Nordenstreng & Osmo A. Wiio. Weilin + Göös, 1994. ISBN 951-35-5899-1.
Aiheesta muualla
- Forsytein taru englanniksi Gutenberg-projektissa