Frans Ferdinand
Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Frans Ferdinand, joka on perustavanlaatuinen näkökohta, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Frans Ferdinand on aihe, joka vaikuttaa merkittävästi eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta sfääristä ammattialaan. Näillä linjoilla analysoimme eri ulottuvuuksia, jotka Frans Ferdinand kattaa, sekä sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Samoin perehdymme Frans Ferdinand:een liittyviin erityispiirteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkökulma tähän aiheeseen. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Frans Ferdinand:ssä tarjotaksemme globaalin ja rikastuttavan vision. Epäilemättä Frans Ferdinand on erittäin tärkeä aihe, jota on käsiteltävä huolellisesti ja perusteellisesti, minkä vuoksi syvennymme sen eri puoliin tässä artikkelissa.
| Frans Ferdinand | |
|---|---|
| Itävallan arkkiherttua | |
 | |
| Syntynyt |
Franz Ferdinand Karl Ludwig Joseph Maria 18. joulukuuta 1863 Graz, Itävalta |
| Kuollut |
28. kesäkuuta 1914 (50 vuotta) Sarajevo, Itävalta-Unkari |
| Hautapaikka | Artstettenin linna, Artstetten-Pöbring |
| Puoliso | Sophie, Hohenbergin herttuatar ( 1900) |
| Lapset | 3 |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Kaarle Ludvig |
| Äiti | Maria Annunziata |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Franz Ferdinand von Habsburg (suomalaisissa yhteyksissä yleensä Frans Ferdinand; 18. joulukuuta 1863 Graz – 28. kesäkuuta 1914 Sarajevo, Itävalta-Unkari) oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen. Hänen murhansa Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 oli lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle.
Elämänvaiheet
Frans Ferdinandin isä oli arkkiherttua Kaarle Ludvig, keisari Frans Joosefin nuorempi veli. Frans Ferdinandista alettiin povata keisarikunnan kruununperillistä, kun hänen serkkunsa, Frans Joosefin ainoa poika Rudolf teki itsemurhan vuonna 1889. Virallinen kruununprinssi Frans Ferdinandista tuli isänsä Kaarle Ludvigin kuoltua vuonna 1896.
Frans Ferdinand meni vuonna 1900 naimisiin kreivitär Sophie Chotekin kanssa. Keisari Frans Joosef vastusti epäsäätyistä avioliittoa. Pari joutui solmimaan morganaattisen avioliiton, jossa Sophie ei saanut kuninkaallista statusta eikä heidän lapsillaan ollut oikeutta kruunuun. Keisari Frans Joosef ei osallistunut häihin. Frans Ferdinand ja Sophie saivat myöhemmin kolme lasta.
Frans Ferdinandin mielestä unkarilaisia suosiva kaksoismonarkia oli kestämätön järjestelmä monikansaisessa Itävalta-Unkarissa. Hän suunnitteli erilaisia uudelleenjärjestelyjä kuten Suur-Itävallan yhdysvaltoja, joilla valtion rakennetta olisi muutettu eri kansallisuuksien tyydyttämiseksi. Nämä suunnitelmat tekivät kuitenkin hänestä epäsuositun varsinkin poliittisen eliitin parissa, eikä keisari Frans Joosefkaan pitänyt niistä. Itävallan puoleisessa osassa kaksoismonarkiaa hän vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, koska uskoi sen tuovan jalansijaa sosialismille maassa.
Belvederen linna Wienissä oli Frans Ferdinandille ja tämän lähimmille neuvonantajille tärkeä kokoontumispaikka, ja sitä onkin luonnehdittu aikakauden Itävalta-Unkarin kilpailevaksi vallan keskipisteeksi Hofburgin palatsin ohella. Niin sanottuun ”Belvederen salaseuraan” muodostettiin myös Frans Ferdinandin oma tiedusteluryhmä, johon kuului lopulta neljätoista upseeria ja jonne vuodesta 1906 lähtien lähetettiin keisarin luvalla kaikki sotaministeriön tärkeät asiakirjat. ”Salaseuraan” kuului myös konservatiivinen eversti Carl von Bardolff, joka toimi vuodet 1911–1914 Frans Ferdinandin adjutanttina.
Frans Ferdinand nimitettiin vuonna 1913 armeijan ylitarkastajaksi.
Murha
Frans Ferdinand päätti vuonna 1914 vierailla Sarajevossa kenraali Oskar Potiorekin kutsusta tarkastamassa sotaharjoituksia. Bosnian liittämistä Itävalta-Unkariin vastustanut Musta käsi -salaseura päätti salamurhata arkkiherttuan tämän vierailun aikana. Ensimmäinen 28. kesäkuuta suoritettu attentaatti Frans Ferdinandia vastaan epäonnistui, mutta myöhemmin samana päivänä salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip ampui hänet ja hänen vaimonsa näitä kuljettaneeseen autoon.
Frans Ferdinandia ei haudattu Habsburgien tavanomaiseen hautapaikkaan eli Wienin kapusiinikirkkoon vaan hänen omistamansa Artstettenin linnan kappelin alla sijainneeseen kryptaan. Keisari Frans Joosef ei osallistunut hautajaisiin. Gavrilo Principin ampuma surmanluoti on nykyään esillä Konopištěn linnan museossa Benešovissa, Tšekissä. Frans Ferdinandin kuolemansa hetkellä yllä olleet vaatteet, surma-auto ja paarit joilla häntä kannettiin puolestaan ovat Wienin sotahistorian museon pysyviä näyttelyesineitä.
Lähteet
- Palmer, Alan: Twilight of the Habsburgs: The Life and Times of Emperor Francis Joseph. Faber & Faber, 2014. (englanniksi)
- Deak, Istvan: Beyond Nationalism: A Social and Political History of the Habsburg Officer Corps, 1848–1918. Oxford University Press, 1990. (englanniksi)
- Donnelley, Paul: Assassination!. Lulu.com, 2012. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b c d e Francis Ferdinand, archduke of Austria-Este (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.7.2013.
- ↑ Franz Ferdinand (englanniksi) The World of the Habsburgs. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ a b c d e Franz Ferdinand (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 21.7.2013.
- ↑ a b Palmer 2014
- ↑ Deak 1990
- ↑ Donnelley 2012, s. 36
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frans Ferdinand Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
