Gabriel Fauré

Nykymaailmassa Gabriel Fauré on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Gabriel Fauré:n merkitys näkyy sen vaikutuksessa yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin. Gabriel Fauré:n merkityksen kasvaessa elämässämme on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutus ja sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tarkastelemme Gabriel Fauré:tä lähemmin ja tutkimme sen monia puolia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä. Lisäksi analysoimme, kuinka Gabriel Fauré on merkinnyt ennen ja jälkeen yhteiskunnan eri osa-alueilla ja miten se jatkaa nykyisyyden ja tulevaisuuden muokkaamista.

John Singer Sargent, Gabriel Faurén muotokuva, 1889.

Gabriel–Urbain Fauré (12. toukokuuta 1845 Pamiers4. marraskuuta 1924 Pariisi) oli ranskalainen säveltäjä.

Fauré opiskeli pianonsoittoa Camille Saint-Saënsin johdolla, joka tutustutti hänet Franz Lisztin ja Richard Wagnerin musiikkiin. Ensimmäisen sävellyksensä Trois romances sans paroles hän julkaisi pianolle vuonna 1863. Fauré nimitettiin pariisilaisen La Madeleine -kirkon urkuriksi ja Pariisin konservatorion sävellyksen professoriksi vuonna 1896. Hän seurasi konservatorion johdossa Théodore Dubois’ta vuonna 1905. Fauré työskenteli tehtävässä vuoteen 1920, jolloin hän joutui luopumaan tehtävästä heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Hänen oppilaitaan olivat muiden muassa Maurice Ravel, George Enescu ja Nadia Boulanger.

Fauré sävelsi muun muassa oopperoita, orkesteriteoksia, pianokappaleita ja requiemin. Hänen sävellyksistään erityisen suosittuja ovat kamarimusiikkiteokset ja yksinlaulut. Häntä pidetään César Franckin tyylin jatkajana ja Claude Debussyn merkittävimpänä edeltäjänä.

Fauré alkoi kuuroutua vähitellen noin vuodesta 1910. Hän jatkoi sävellystyötään vielä tultuaan täysin kuuroksi. Fauré kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1924.

Tunnetuimpia sävellyksiä

Sovitettu fagotille ja pianolle, esittäjät Kathleen Walsh (fagotti) ja Amy Crane (piano).
Esittäjä Hans Goldstein (sello) ja Eli Kalman (piano).
Esittäjä Alex Murray (huilu) ja Martha Goldstein (piano).

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

  • Pianokvartetto nro 1 op. 15
  • Impromptu pianolle op. 31
  • Requiem op. 48
  • Pavane op. 50
  • Dolly op. 56
  • Barcarolle nro 6 op. 70
  • Pelléas et Mélisande op. 80
  • Impromptu harpulle op. 86
  • Masques et bergamasques op. 112

Lähteet

  1. a b Gabriel Fauré Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.4.2018. (englanniksi)
  2. FAURÉ, Gabriel MusicWeb. Viitattu 18.10.2007. (englanniksi)
  3. Michael McDonagh: Gabriel Fauré - Piano Music classical-music-review.org. Viitattu 18.10.2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Johnson, Graham: Gabriel Fauré: The Songs and Their Poets. Farnham: Ashgate, 2009. ISBN 978-0-7546-5960-0. (englanniksi)

Aiheesta muualla