Nykymaailmassa Gabriel Zucman:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe. Koska Gabriel Zucman on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin, se on kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen vaikutusta ja seurauksia. Syntymisestään nykypäivään Gabriel Zucman on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, mukaan lukien politiikka, talous, kulttuuri ja teknologia. Tässä artikkelissa tutkimme Gabriel Zucman-ilmiötä perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, nykyistä kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden trendejä.
Gabriel Zucman (s. Pariisissa 30. lokakuuta 1986) on ranskalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä.
Hän työskentelee taloustieteen professorina Paris School of Economicsissa ja École normale supérieuressa. Hän on myös taloustieteen apulaisprofessori UC Berkeleyssä. Lisäksi hän mm. johtaa EU Tax Observatoryä (Pariisin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos, joka toimii EU:n rahoituksella) ja toimii apulaisjohtajana World Inequality Labissa (tutkimuslaitos, joka mm. isännöi globaalia eriarvoisuutta kuvaavaa tietokantaa).
Hänet tunnetaan työstään veronkierron ja taloudellisen eriarvoisuuden mittaamiseksi ja selittämiseksi. Hän toimii yhteistyössä mm. Thomas Pikettyn ja Emmanuel Saezin kanssa. Tutkimuksissaan hän hyödyntää mm. Panaman paperien ja SwissLeaksin tietovuodoista saatua dataa.
Zucman on palkittu työstään mm. John Bates Clark -mitalilla 2023.
Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.
Vuonna 2014 Zucman ja Emmanuel Saez totesivat tutkimuksessaan, että Yhdysvaltalain väestön rikkain promille on yhtä varakas kuin maan vähiten varakkaat 90 prosenttia yhteensä.
Kirjassaan Triumph of Injustice Zucman ja Emmanuel Saez esittävät, että 400:n rikkaimman amerikkalaisen kokonaisveroaste on nykyisin alempi kuin minkään muun tuloluokan. Miljardöörit maksavat siis suhteellisesti vähemmän veroa kuin heidän palatsiensa siivoojat, joten verotus on muuttunut regressiiviseksi. Teos keskittyy Yhdysvaltoihin, mutta epäoikeudenmukaisen verotuksen trendi on Zucmanin mukaan maailmanlaajuinen. Kirja herätti poliittisen kohun, jossa teosta kritisoitiin mm. tulkinnasta, jonka mukaan rikkaimpien maksama veromäärä ei jakautuisi lopulta muidenkin taakaksi, mutta tutkijat puolustivat työtään sitkeästi.
Zucman on kollegoidensa kanssa arvioinut, että globaalisti jopa noin 40 % monikansallisten yritysten voitoista on siirretty veroparatiiseihin. Heidän mukaansa veroparatiiseihin siirrettyjen voittojen seurauksena esimerkiksi Suomi menetti yli 700 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Zucman kannattaa varallisuusveroa sekä korkeaa tuloverotusta rikkaille ja voittoa tekeville yrityksille. Zucmanin mukaan Suomi voisi nostaa yhteisöveroaan vaikka 25 prosenttiin. Etlan tutkimuspäällikön mukaan se olisi riskialtista; jos Suomi asettaa täällä pääkonttoriaan pitäville yhtiöille globaalin minimiverotason, yritykset saattavat päättää lähteä muualle. Zucmanin kuitenkin arvioi Yhdysvaltojen esimerkkin valossa, että yritysveron merkitystä investointeihin ja talouskasvuun liioitellaan.
2005–2010 École Normale Supérieure, Pariisi
2008 Ylempi korkeakoulututkinto, Paris School of Economics
2009–2013 Taloustieteen tohtori, Paris School of Economics
|