Gauja

Tässä artikkelissa tutkimme Gauja:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Gauja:llä on ollut ja on keskeinen rooli monilla alueilla sen historian vaikutuksesta, sen merkityksestä nykyään ja tulevaisuuden ennusteisiin. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme, kuinka Gauja on muokannut elämäämme ja vaikuttaa siihen edelleen, sekä sen läsnäolon seurauksia eri alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla perehdymme Gauja:n läpikotaisin ja yritämme selvittää sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen asemaa yhteiskunnassa.

Gauja
Alkulähde Cēsisin kaakkoispuoli
Laskupaikka Riianlahti, Itämeri
Maat Latvia, Viro
Pituus 452 km
Virtaama 0,52 /s
Valuma-alue 9 800 km²

Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.

Riianlahteen Riian koillispuolelle laskeva Gauja on 452 kilometriä pitkä. Joen lähteet sijaitsevat Cēsiksen kaakkoispuolella. Joki virtaa ensin koilliseen ollen Valkan kaakkoispuolella Viron ja Latvian välisenä rajajokena ennen kuin ottaa suunnakseen Riianlahden virraten muun muassa Valmieran, Cēsisin, Līgatnen ja Siguldan kaupunkien kautta.

Gaujaan laskee useita sivujokia, kuten Amata ja Rauna.

Gauja on hiekkapohjainen, ja sen rantoja täplittävät monin paikoin hiekkakivikalliot. Valmieran ja Siguldan välinen alue on Gaujan kansallispuiston aluetta.

Gauja on suosittu melontajoki, ja sitä pitkin pääsee hyvin myös kumiveneellä ja puista kootuilla lautoilla, joskin koskissa jälkimmäisillä saattaa olla hieman taiteilemista. Varsinkin juhannuksen aikaan (23.-24.6.) latvialaiset kerääntyvät Gaujalle juhlimaan mitä moninaisimmin tavoin.

Karttoja ja valokuvia