Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti Georges Bernanos:tä ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Georges Bernanos on viime vuosina herättänyt suurta mielenkiintoa ja sen merkitys on näkynyt lukuisissa tutkimuksissa ja tutkimuksissa. Georges Bernanos:llä on perustavanlaatuinen rooli, jota emme voi sivuuttaa sen sosiaalisesta vaikutuksesta sen merkitykseen teknologian alalla. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, miten Georges Bernanos on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen muokkaa ympäristöämme nykyään. Lisäksi tutkimme Georges Bernanos:n eettisiä ja moraalisia seurauksia sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, jotka avautuvat, kun löydämme lisää tästä ilmiöstä.
Georges Bernanos | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. helmikuuta 1888 Pariisi, Ranska |
Kuollut | 5. heinäkuuta 1948 Neuilly-sur-Seine, Ranska |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | kirjailija |
Uskonnollinen kanta | katolinen |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ranska |
Tuotannon kieli | ranska |
Esikoisteos | Sous le soleil de Satan, 1926 |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Georges Bernanos (20. helmikuuta 1888 Pariisi, Ranska – 5. heinäkuuta 1948 Neuilly-sur-Seine, Ranska) on 1900-luvun merkittävimpiä katolisia kirjailijoita.
Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden lisensiaatti tutkinnon ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle.
Bernanos muutti 1938 Etelä-Amerikkaan, jossa hän oleskeli toisen maailmansodan aikana. Vuodesta 1944 hän asui Tunisiassa ja vuodesta 1945 Pyreneillä.
Bernanos suuntautui jo varhain poliittiseen oikeistoon, toisin kuin useat aikalaiskirjailijat. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, haavoittui ja sai kunniamerkin.
Bernanos oli katolinen ja mystikko, mutta myöhemmin uransa aikana hän arvosteli katolista kirkkoa ja myös Francoa. Esimerkiksi teoksessaan Les grands cimetières sous la lune hän kirjoittaa Mallorcalla tapahtuneista julmuuksista. Hän arvosteli voimakkaasti muun muassa paikallisia katolisia piispoja, jotka Espanjan sisällissodan aikana olivat haluttomia puuttua punaisten kohteluun
Bernanos oli katolinen mystikko ja erityisesti kiinnostunut hyvän ja pahan välisestä mittelystä hurskaiden ihmisten sisimmässä. Esikoisromaanissaan hän kuvaa tätä ihmisen ja paholaisen välistä taistelua. Hänen romaaneissaan on yleensä pappi keskushenkilönä ja sijaiskärsijänä.
Bernanosin tunnetuin teos on Maalaispapin päiväkirja (alkuteos Journal d'un curé de campagne, 1936), jonka pohjalta Robert Bresson on ohjannut elokuvan Papin päiväkirja (1950). Suomeksi on ilmestynyt lisäksi Mouchette (alkuteos Nouvelle histoire de Mouchette), josta Bresson myös on ohjannut elokuvan, jota Suomessa on esitetty nimellä Mouchette – raiskattu. Esikoisromaanista Sous le soleil de Satan on Maurice Pialat ohjannut elokuvan, jota on suomeksi esitetty nimellä Paholaisen auringon alla.
Syvällisesti kristitty Bernanos suhtautui jyrkästi aikansa materialismiin ja kannatti itse eettisestä järjestelmää, joka pohjautuu kirkon opetuksiin.
Bernanosin kirjojen vahvuus juontuu hänen intohimoisesta velvollisuudentunnostaan ja porvarillisen maailman omahyväisten asenteiden torjumisesta.
|