Georgismi
Georgismi:n aihe on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua jo pitkään. Vuosien saatossa siitä on tullut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohde aiheen asiantuntijoille ja ystäville. Georgismi on ollut useiden tutkimusten kohteena, ja sen merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Georgismi:een, perehdymme sen tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjoamme täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta.
Georgismi on Henry Georgen muotoilema omistusoikeudellinen filosofia ja taloudellinen teoria, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä. Joskus yhteisomistukseen määrätään myös kaikki muut ei-tuotettavat resurssit ja luonnon antimet.
Georgistien mielestä taloudellinen vuokra (ts. "ansaitsematon tulo") jota voi saada maan, radiotaajuuksien, luonnonvarojen, saastutuskiintiöiden tai vastaavien kaupasta tulisi palata yhteisölle eikä yksittäiselle omistajalle. Useimmat kannattavat käyttökelpoisimpana työkaluna tähän tiukkaa ja korkeaa maaveroa, mutta kaihtavat muita byrokraattisempia taloudellisen sääntelyn muotoja.
Alun perin samanlaisia ajatuksia esitti jo John Locke luonnonoikeusteoriassaan. Henry George oli kuitenkin ensimmäinen yhteiskuntafilosofi, joka vei ajatukset johdonmukaiseen päätepisteeseensä ja muotoili aiheesta yhtenäisen ideologian. Japanissa on jopa ollut käytössä georgismille läheistä sukua oleva perinteinen maavero kauan ennen Henry Georgen ajatuksia. Japanissa georgismia on muun muassa korkeassa perintöverossa, joka tekee kiinteistön perimisen kalliiksi. Japanilaisen sanonnan mukaan kolmannelle sukupolvelle ei jää enää mitään (isovanhempien perinnöstä, koska periminen ja perintöverot kerätään kahteen kertaan). Taiwanilla on myös korkea maanvero, joka liittyy kansan kolmeen periaatteeseen.
Suomessa kiinteistöveron kaltaisella metsäverolla on aikaisemmin verotettu metsätalouden tuotto metsäpohjan laskennallisesta tuotosta. Mikäli puuta ei ole myynyt, on ollut pakko rahoittaa metsävero muista tuloista. Verotusta, joka on korkeampi kuin tulolähteen tuotto, kutsutaan konfiskatoriseksi verotukseksi, mikä itse asiassa loukkaa omistusoikeutta, koska siinä varallisuus vähitellen siirtyy omistajalta verottajalle takavarikon omaisesti. Neuvostoliitossa kolhoosiin liittymättömille maanviljelijöille määrättiin niin korkeita veroja tai maksuja, että he eivät kyenneet säilyttämään varallisuuttaan.
Alkuperäiset georgistit kutsuivat itseään yksiveroisiksi (engl. single taxers) painottaen, että heidän mielestään kaikki valtion tulot pitäisi kerätä maaveroa käyttäen.
Georgistit ovat kuitenkin nykyisin jakaantuneet useisiin erilaisiin ryhmiin. Osa georgisteista näkee georgistisen omistusoikeus/maavero-yhdistelmän vain hyvänä yksittäisenä keinona esimerkiksi rahoittaa jonkinlainen kansalaispalkka tai pikemminkin kansalaisosinko. Geolibertaarit puolestaan pitävät georgistista maaveromallia parhaana tapana rahoittaa kaikki valtion tulot.
Georgismi on oleellisesti vaikuttanut 1990-luvun lopulla esille tulleen vasemmistolibertarismin eräiden yhteiskuntafilosofisten teemojen muotoutumiseen.
Kuuluisia georgisteja
- José Batlle y Ordóñez, Uruguayn presidentti
- David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- William Gorgas, yhdysvaltalainen kenraali
- Frederic C. Howe, yhdysvaltalainen poliitikko
- Elizabeth Magie, Monopoly-lautapelin kehittäjä
- James Maguire, yhdysvaltalainen poliitikko
- Sun Yat-sen, Kiinan presidentti
- Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija
Lähteet
- ↑ England, Christopher William: Land and Liberty: Henry George, the Single Tax Movement, and the Origins of 20th Century Liberalism. Georgetown University, 2015. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Monopoli-pelin maailmanvalloitus alkoi varkaudesta – kiukku ja raivo olivat jo pelin alkuperäiset innoittajat yle.fi. Viitattu 12.8.2022.