Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Gorbatšovin ajan Neuvostoliiton kansallisuuskiistat:n kiehtovaan maailmaan. Tutustumme sen alkuperään, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Gorbatšovin ajan Neuvostoliiton kansallisuuskiistat on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena useilla aloilla ensimmäisistä esiintymisistään nykypäivän merkityksellisyyteen. Opimme sen kehityksestä ajan myötä, sen ympärillä olevista erilaisista näkökulmista ja sen mahdollisista vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme. Liity kanssamme tälle matkalle Gorbatšovin ajan Neuvostoliiton kansallisuuskiistat:n läpi ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota.
Gorbatšovin ajan Neuvostoliitossa puhkesi monia kansallisuuskiistoja maan puoliksi vapautuneen poliittisen ilmapiirin takia. Eri etnisyyksien välillä oli taisteluja, ja toiset vaativat eroa Neuvostoliitosta. Ne veivät lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen.
Ensimmäiset julkisuuteen tulleet yhteenotot tapahtuivat Kazakstanissa joulukuussa 1986 paikallisten venäläisten ja kazakkien välillä. Baltian maat Liettua, Latvia ja Viro alkoivat kapinoida 1986–1987. Vuonna 1988 Virossa oli laulava vallankumous, Liettuassa kirjailijoiden ja älykköjen kansallismielinen Sąjūdis-liike ja Latviassa perustettiin neuvostovastainen Kansanrintama.
Tammikuussa 1988 Nagorno-Karabahissa eli Vuoristo-Karabahissa islamilaiseen Azerbaidžaniin kuuluvalla kristityllä armenialaisten asuma-alueella armenialaiset aloittivat väkivaltaisuuksia azereita kohtaan, jonka azerit kostivat murhaamalla armenialaisia azerikaupungissa Sumqayıtissa. Tästä syttyi sota armenialaisten ja azerien välille. Neuvostojohto salaili yhteenottoja.
Vuonna 1989 hallituksen joukot surmasivat Tbilisissä 20 mielenosoittajaa.
Syyskuussa 1991 kansankongressi äänesti Neuvostoliiton purkamisesta. Joulukuussa Venäjä, Valkovenäjä ja Ukraina sopivat perustavansa uuden liiton, Itsenäisten valtioiden yhteisön. Siihen liittyivät useimmat entiset neuvostotasavallat Baltian maita lukuun ottamatta.