Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Grästorpin kunta:een liittyvää. Sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nyky-yhteiskunnassa, sen moninaisuuden ja käyttötarkoituksen kautta. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen vaikutuksia eri aloilla sekä sen aiheuttamia kiistoja ajan mittaan. Saamme kuulla asiantuntijoiden mielipiteitä ja sen vaikutuksen läheltä kokeneiden kokemuksia. Grästorpin kunta on jännittävä aihe, jolla on suuri merkitys maailmamme ymmärtämiselle, joten kutsumme sinut uppoutumaan tähän täydelliseen analyysiin, jonka olemme laatineet sinulle.
Grästorpin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
Maakunta | Länsi-Götanmaa |
Keskustaajama | Grästorp |
Kuntakoodi | 1444 |
Pinta-ala () | |
– Maa | 264,64 km² |
Väkiluku (31.12.2020) () | 5 685 |
– Väestötiheys | 21,5 as./km² |
Grästorpin kunta (ruots. Grästorps kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Grästorp.
Kunnan maapinta-ala on 264,64 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 5 685 henkeä (31.12.2020).
Kunta sijaitsee Länsi-Götanmaan läänin keskiosassa Vänernin etelärannalla. Entisen läänijaon aikaan kunta oli Skaraborgin läänin länsilaidalla.
Vuonna 2007 kunnassa oli 151,43 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 57,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1900 osa Tengenen maalaiskunnasta erotettiin Grästorpin kauppalaksi. Vuonna 1952 muodostettiin Grästorpin "suurkunta", johon tulivat kuulumaan Grästorpin kauppala sekä Bjärbyn, Flakebergin, Flon, Hyringan, Hålen, Längnumin, Salin, Särestadin, Tengenen, Trökörnan, Tängin ja Åsin maalaiskunnat. Suurkunta oli kuntamuodoltaan maalaiskunta, vaikka sen keskustaajama Grästorp olikin aiemmin ollut kauppala. Vuonna 1971 maalaiskunta muutettiin nykyiseksi Grästorpin kunnaksi ilman rajamuutoksia.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 65 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 69 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 469 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 92 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 9,4 | 5,8 | |
jalostus | 17,4 | 28,3 | |
palvelut | 69,1 | 63,4 | |
tuntematon | 4,2 | 2,5 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 1 745 | 2 742 | |
työpaikkaomavaraisuus | 63,6 |
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 51,4 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 807 asukasta. Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Grästorp, jossa oli 2 969 asukasta.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Grästorpin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 7 | 8 | 9 | 8 | 8 | 8 | 9 | 7 | 10 | 11 | 8 | 10 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 15 | 15 | 15 | 12 | 11 | 11 | 8 | 7 | 6 | 9 | 7 | 6 | 6 | 5 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 4 | 4 | 3 | 2 | 5 | 4 | 2 | 1 | 3 | 4 | 3 | 3 | 2 | {{{fp2018}}} | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 7 | 8 | 9 | 9 | 10 | 11 | 7 | 10 | 9 | 9 | 9 | 9 | 8 | 5 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 6 | 4 | 5 | 7 | 4 | 4 | 5 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 27 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Asteriskilla (*) merkitty Fridhemin seurakunta kuuluu osittain Grästorpin kuntaan ja osittain Essungan kuntaan.
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.