Gymnasion
Gymnasion:n aihe on viime vuosina kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Rajat ja tutkimusalat ylittävällä vaikutuksella Gymnasion on osoittautunut kiinnostavaksi tutkijoille, ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Gymnasion on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua monissa eri yhteyksissä sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämään. Tässä artikkelissa tutkimme Gymnasion:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
Gymnasion (m.kreik. γυμνάσιον, lat. gymnasium) oli antiikin Kreikassa alun perin koulu, jossa urheilukisojen osanottajat saivat koulutusta, sekä myös seurustelutila ja filosofien väittelypaikka. Paikka sai nimensä kreikan sanasta gymnos, 'alaston', koska urheilijat harjoittelivat siellä alastomina.
Gymnasion muotoutui antiikin Kreikassa julkiseksi instituutioksi, kuten yksityiskouluiksi, joissa pojat saivat harjoitella urheilulajeja. Termillä palaistra (palaestra) viitataan usein gymnasionin osaan, joka oli varattu painiin ja nyrkkeilyyn.
Etymologia
Sana 'gymnasion' on kreikkaa ja tarkoittaa 'paikkaa jossa ollaan alasti'. Se juontaa kreikan sanasta gymnos (γυμνός), 'alaston'. Alun perin paikka oli tarkoitettu sekä harjoitteluun että kylpemiseen. Useissa maissa kymnaasit saivat nimensä gymnasioneista. Vuonna 1598 termi alkoi tarkoittaa harjoittelupaikkaa, ja siitä lyhentyi vuonna 1871 englannin kielessä kuntosalia merkitsevä lyhenne gym.
Alkuperä ja merkitys
Urheilukilpailut, joihin gymnasion valmensi kilpailijoita, olivat osa antiikin kreikan sosiaalista ja hengellistä elämää varhaisista ajoista lähtien. Kilpailuja järjestettiin jumalten ja heerosten kunniaksi, usein säännöllisesti toistuvina tapahtumina mutta myös kuolleiden johtajien hautajaisissa. Ajan mittaan kreikkalaisten kiinnostus urheilua kohtaan kasvoi entisestään, ja muuttui lähes kiihkoksi. Rahapalkintojen puuttuessa kilpailujen voittaja saavutti suurta mainetta ja kunnioitusta maanmiestensä parissa. Näissä oloissa urheilijoiden harjoittamisesta tuli valtiollinen huolen aihe, ja yleisillä varoilla alettiin rakentaa erityisiä harjoittelulle tarkoitettuja paikkoja, joiden johtaminen annettiin pätevien virkamiesten käsiin.
Gymnasia ja palestrae olivat Herakleen, Hermeen ja Ateenassa Theseuksen suojeluksessa.
Tunnettuja gymnasioneja
Ateenassa oli klassisella kaudella kolme suurta julkista gymnasionia: Akademeia, Lykeion ja Kynosarges, joista tuli kuuluisia ennen kaikkea niiden kytköksistä filosofikoulukuntiin. Platonin perustama Akatemia toimi Akademeiassa ja sai siitä nimensä, Aristoteleen peripateettinen koulu toimi Lykeionissa, ja Kynosargeessa toimivat puolestaan kyynikot. Kreikkalaiset katsoivat voimistelun olevan oleellinen osa nuorten miesten koulutusta, paideiaa. Hellenistisellä kaudella Ateenaan rakennettiin niin kutsuttu Ptolemaioksen gymnasion. Olympiassa sijaitsi Olympian gymnasion, jossa harjoiteltiin Olympian kisoja varten, Delfoissa puolestaan Delfoin gymnasion. Pergamonin gymnasion oli yksi antiikin maailman suurikokoisimpia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.32.1.
- ↑ von den Hoff, Ralf: Kings in the Gymnasion. The Case of Pergamon and the Attalid Rulers Topoi. Viitattu 2.2.2021.