Nykymaailmassa Hämeen liitto on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä työpaikalla, akateeminen, kulttuurinen tai sosiaalinen, Hämeen liitto:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka herättää uteliaisuutta ja ymmärryksen tarvetta. Tämä ilmiö on synnyttänyt loputtomia keskusteluja, tutkimusta ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hämeen liitto:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan uusia näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykymaailmassa.
Hämeen liitto | |
---|---|
Hämeen liiton toimistorakennus |
|
Tyyppi | kuntayhtymä (maakuntaliitto) |
Toimiala | aluekehitys ja maakuntakaavoitus |
Päämaja | Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna |
Toiminta-alue | Kanta-Hämeen maakunta |
Jäsenet | 11 kuntaa: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä |
Maakuntajohtaja | Toni K. Laine (8/2022-) |
Päätöksentekoelin | Hämeen maakuntavaltuusto |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Hämeen liitto on yksi Suomen kahdeksastatoista maakunnan liitosta. Hallinnollisesti se on lakisääteinen, Kanta-Hämeen kuntien muodostama kuntayhtymä, joka aluekehitysviranomaisena vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja maakuntakaavoituksesta.
Hämeen liiton toiminnasta ja taloudesta päättää jäsenkuntien kunnanvaltuutetusta kuntien asukasluvun suhteessa valitsema 54-jäseninen maakuntavaltuusto. Liiton operatiivista toimintaa johtaa maakuntajohtaja Toni K. Laine. Maakuntaliiton toimisto sijaitsee Hämeenlinnassa (Niittykatu 5).
|