Hōjō-klaani
Tässä artikkelissa tutkimme historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen hahmon Hōjō-klaani kiehtovaa elämää. Hōjō-klaani on kohdannut lukuisia haasteita vaatimattomasta alusta lähtien kuuluisuuteensa ja loistanut osaamisellaan. Näillä sivuilla analysoimme hänen perintöään ja opetuksia, joita voimme oppia hänen urastaan. Lisäksi tarkastelemme Hōjō-klaani:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Tämä artikkeli lupaa epäilemättä olla syvä sukellus Hōjō-klaani:n elämään ja työhön, ja se tarjoaa ainutlaatuisen ja paljastavan näkökulman hänen pysyvään perintöönsä. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki Hōjō-klaani:stä ja sen vaikutuksista maailmaan!
Hōjō-klaani (jap. 北条氏, Hōjō-shi) oli japanilainen suku, jonka jäsenet toimivat Kamakura-kaudella 1200- ja 1300-luvuilla shōgunin sijaishallitsijoina (shikken). Klaani monopolisoi sijaishallitsijan viran ja harjoitti maassa todellista poliittista valtaa.
Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Hōjō Tokimasa tuki Minamoto no Yoritomoa tämän taistelussa Taira-klaania vastaan, ja kun Yoritomosta tuli shōgun vuonna 1189, Tokimasa sai haltuunsa Kioton hallinnon ja hänen tyttärensä Masako meni Yoritomon kanssa naimisiin. Kun Yoritomo kuoli, Tokimasasta tuli käytännössä hänen poikansa Yoriien huoltaja. Yoriie yritti murhata Tokimasan, mutta hänet lähetettiin maanpakoon ja surmattiin. Klaanin valta vahvistui entisestään, kun keisari Go-Toban ja Taira-klaanin aloittama vuoden 1221 Jōkyū-kapina sitä vastaan epäonnistui. Klaani otti haltuunsa tuhansia läänityksiä ja siirsi niiden omistuksen tukijoilleen.
Ensimmäiset kolme Hōjō-klaanin sijaishallintoa merkitsivät kyvykkään feodaalihallinnon huippua Japanissa. Vuosina 1222–1223 laadittiin luotettava maarekisteri ja 1232 toimiva, sotilasluokkaa koskeva laki Jōei shikimoku. 1200-luvun puolivälissä klaani oli saanut valtaansa nimitysten kautta puolet Japanin provinsseista, ja sen hallinnon luonne muuttui itsevaltaisemmaksi. Kioton keisarillisen hovin ja aristokratian kanssa klaanin oli pidettävä varoen yllä ystävällismielisiä suhteita ja monimutkaista järjestelmää luostarihallintoineen (insei).
Mongolien hyökkäysten torjuminen 1200-luvun loppupuolella rasitti klaania ja sen vasalleja. Hōjō Sadatokin (1270–1311) ja suvun viimeisen sijaishallitsijan Hōjo Takatokin (1303–1333) valtakaudella keisarillinen hovi oli jakautunut kahtia vallanperimyskiistan vuoksi. Takatoki jätti hallinnon asiat epäpätevien miesten käsiin ja lähetti keisari Go-Daigon maanpakoon. Keisari nousi kuitenkin kapinaan Takatokia vastaan. Takatokin kenraali Ashikaga Takauji petti tämän Kiotossa, ja klaanin omat läänitysalueet Kantōn seudulla alkoivat kapinoida Nitta Yoshisadan johdolla. Takatoki teki näiden takaiskujen jälkeen itsemurhan. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1336, Takauji nimitti itsensä shōguniksi, mikä aloitti Ashikaga-shōgunaatin ja Muromachi-kauden.
Lähteet
- ↑ a b c d Hōjō Family Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.7.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hōjō-klaani Wikimedia Commonsissa
