Tu banner alternativo

Hagia Sofia

Nykymaailmassa Hagia Sofia:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Ammattilaisista amatööreihin Hagia Sofia on kiinnittänyt lukuisten henkilöiden huomion, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Kautta historian Hagia Sofia on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kulttuurista teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Hagia Sofia:llä on ollut ajan mittaan, sekä sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Hagia Sofia:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Tu banner alternativo
Tämä artikkeli käsittelee rakennusta Istanbulissa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Hagia Sofia
Ayasofya (turk.)
Ἁγία Σοφία (kreik.)
Sancta Sophia (latin.)
Sijainti Istanbul, Turkki
Rakennustyyppi kirkko, moskeija
Valmistumisvuosi 537
Suunnittelija Isidoros Miletoslainen
Anthemios Tralleislainen
Rakennuttaja Justinianus I
Korkeus 55 metriä (kupoli)

Museokävijät (2015) yht. 3 425 236 henkilöä

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, 'Pyhä viisaus') on historiallinen kirkko, museo ja moskeija Istanbulissa Turkissa. Alun perin kirkoksi vuonna 537 valmistunut rakennus on historiansa aikana vaihtanut käyttötarkoitustaan useasti: se on ollut sekä lännen katolisen että idän ortodoksisen kirkkokunnan käytössä että moskeijana ja vuosina 1934–2020 museona, kunnes se päätettiin jälleen muuttaa moskeijaksi. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.

Kirkko, moskeija, museo ja taas moskeija

Vuonna 1204 neljännellä ristiretkellä ristiretkeläiset valtasivat Bysantin valtakunnan pääkaupunki Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan, jonka aikana se muutettiin katoliseksi kirkoksi. Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin, jolloin se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Lopulta se muutettiin moskeijaksi, kun osmanit valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona. Vuonna 2015 se oli 3,4 miljoonalla kävijällään yksi Euroopan suosituimmista museoista.

Heinäkuussa 2020 presidentti Recep Tayyip Erdoğan päätti muuttaa Hagia Sofian takaisin moskeijaksi, kun Turkin korkein hallinto-oikeus vahvisti ettei muutokselle ole estettä.[1] Ensimmäinen rukoushetki moskeijassa pidettiin 24. heinäkuuta 2020.[2]

Rakennushistoria

Kirkon rakentaminen

Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Rooman keisari Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu Apollonin temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 niin sanotun Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan kirkon paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleislainen.[3] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: ”Olen voittanut sinut, Salomo!”, viittauksena Salomon temppeliin. Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[4] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537.[3] Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.

Rakennukseen tehdyt muutokset

Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.

Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.

Vuoden 2020 päätös muuttaa rakennus moskeijaksi merkitsee muun muassa keskiaikaisten kristillisten mosaiikkien peittämistä.[1]

Kuvia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Nurminen, Jussi: Hagia Sofia muuttui museosta moskeijaksi Turkin presidentin päätöksellä – muutoksen myötä kristilliset mosaiikit täytyy peittää Yle. 10.7.2020.
  2. ↑ Erdoganin allekirjoittamalla säädöksellä Hagia Sofia muuttuu museosta moskeijaksi Ilta-Sanomat. 10.7.2020. Viitattu 10.7.2020.
  3. ↑ a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6 (englanniksi)
  4. ↑ Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227–228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot