Nykymaailmassa Hajaspektri on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Hajaspektri on ilmiö, joka on herättänyt keskustelua, ihailua ja kiistoja joko historiallisen merkityksensä, nykyiseen yhteiskuntaan tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Hajaspektri:n eri puolia, analysoimme sen merkitystä eri alueilla ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Julkiselle näyttämölle ilmestymisestä moniin tulkintoihinsa Hajaspektri on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltava.
Hajaspektritekniikassa koodataan radiotaajuuteen lähetettävä viesti parametreillä, jotka vain vastaanottajalla on tiedossa. Ulkopuoliselle lähetetty viesti näyttää taustakohinalta. Tämä tekniikka on lähtöisin sotilaskäytöstä. Hajaspektritekniikka käyttää myös suurta taajuusaluetta, joka mahdollistaa erittäin nopean tiedonsiirron. Esimerkiksi UWB ja UMTS käyttävät tätä tekniikkaa hyväkseen.
Suorasekvenssihajaspektri (DSSS) eli Direct-sequence spread spectrum käyttää reduntattista bittimallia, jossa yhtä bittiä kuvaavaa mallia kutsutaan siruksi (chip) tai sirpalekoodiksi (chipping code). Suuremmalla bittimallilla pystytään paremmin havaitsemaan ja korjaamaan lähetettyä dataa.
Taajuushyppelyhajaspektri (FHSS) eli Frequency-hopping spread spectrum tekniikassa käytetään kapeaa radiotaajuutta tiedon siirrossa. Taajuus kuitenkin vaihtelee sovitun mallin mukaisesti, jonka vuoksi tämä tekniikka tarvitsee laajemman taajuusalueen käyttöönsä.