Halkivahan kirkko
Nykyään Halkivahan kirkko on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskunnan ja tekniikan nopean kehityksen myötä Halkivahan kirkko on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Halkivahan kirkko:stä on tullut jatkuvan keskustelun aihe, joka synnyttää erilaisia mielipiteitä ja kiivasta keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Halkivahan kirkko:tä sen alkuperästä sen nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvaan vaikutukseen. Analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tästä aiheesta, jotta voimme tarjota laajan ja tasapainoisen kuvan Halkivahan kirkko:stä.
| Halkivahan kirkko | |
|---|---|
 Kirkko maaliskuussa 2004. |
|
| Sijainti | Vesilahdentie 1530, Halkivaha, Urjala |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Urjalan seurakunta, rakennuksen omistaa Halkivahan rukoushuonekunta |
| Rakentamisvuosi | Rukoushuone 1907, kirkoksi 1926 |
| Suunnittelija |
Rukoushuone Konrad Perkiö laajennus kirkoksi Konrad Perkiö ja Heikki Tiitola |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 250 |
 |
|
Halkivahan kirkko on Urjalan Halkivahan kylässä sijaitseva luterilainen kirkkorakennus. Rukoushuoneesta kirkoksi laajennetun rakennuksen omistaa Halkivahan rukoushuonekunta, mutta se toimii Urjalan seurakunnan kirkkona.
Halkivahan kirkko on rakennettu Halkivahan kylän voimin: rukoushuonetta rakennuttamaan perustettiin vuonna 1905 Halkivahan Seurakuntahuoneyhdistys. Urakoitsijana toimi paikallinen rakentaja Vihtori Matinpoika Packalén (1860–1931), joka oli aiemmin urakoinut muun muassa Halkivahan kansakoulun (1901–1902) sekä useita seudun kivinavettoja. Rukoushuoneen suunnitelmat teki Halkivahan kansakoulun pitkäaikainen opettaja ja sivistysaktiivi Konrad Perkiö.
Halkivahan Rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1919. Rukoushuonekunnalla on kirkkoneuvosto.
Rukoushuone valmistui vuonna 1907 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Se laajennettiin kirkoksi rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan vuosina 1923–1926, laajennuksen yhteydessä tehtiin myös kellotorni, jossa on Suomen toiseksi suurin kirkonkello. Kello painaa 2385 kg. Kirkossa on tilaa 250 ihmiselle.
Kirkon alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalaannut Antti Heickell. Sen mallina on käytetty saksalaisen Heinrich Hofmannin taulua (Kristus Getsemanessa 1890).
Lähteet
- ↑ a b c d e Punkari, Yrjö: Vesilahden seurakunta keski- ja uudella ajalla Yrjö Punkari. Viitattu 9.12.2014.
- ↑ a b Halkivahan kirkko Urjalan seurakunta. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 2.3.2013.
- ↑ a b c d Unto Suonto: Meidän kirkkomme Halkivahan kirkko, s. 4, 9, 10. Tampere, 2000.
- ↑ Halkivahan rukoushuoneen rakennuspiirustukset, Urjalan seurakunnan arkisto.
- ↑ ”Halkivaha”, Otavan Iso Tietosanakirja 3, s. 300. Alttaritaulu. Helsinki: Otava, 1962.
