Harald Jäniksenkäpälä
Nykyään Harald Jäniksenkäpälä on kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja kantoja. Sekä akateemisella alalla että julkisella alueella Harald Jäniksenkäpälä on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset sekä etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Harald Jäniksenkäpälä:een, analysoidaksemme sen vaikutusta ja tarjotaksemme kattavamman kuvan tästä aiheesta.
| Harald Jäniksenkäpälä | |
|---|---|
 | |
| Englannin kuningas | |
| Valtakausi | 12. marraskuuta 1035 – 17. maaliskuuta 1040 |
| Kruunajaiset | 1037 |
| Edeltäjä | Knuut Suuri |
| Seuraaja | Knuut III Hardeknut |
| Syntynyt | 1010 |
| Kuollut |
17. maaliskuuta 1040 Oxford, Englanti |
| Hautapaikka | St Clement Danes, Westminster, Englanti |
| Puoliso | ? |
| Lapset | ? |
| Suku | Knýtlinga |
| Isä | Knuut Suuri |
| Äiti | Aelfgifu Northamptonilainen |
Harald I Jäniksenkäpälä (engl. Harold Harefoot, s. 1010-luku – k. 17. maaliskuuta 1040) oli Englannin kuningas vuosina 1035–1040, vaikkakin hänet kruunattiin kuninkaaksi vasta vuonna 1037. Hän oli Tanskan kuninkaan Knuut II Suuren ja tämän jalkavaimon Aelfgifun poika. Haraldin liikanimen "jäniksenkäpälä" on selitetty tulleen siitä, että häntä pidettiin nopeana jaloistaan ja hyvänä metsästäjänä. Ensimmäinen tunnettu kirjallinen maininta liikanimestä on tosin tehty sata vuotta hänen hallituskautensa jälkeen ja saattaa perustua sekaannukseen.
Laillisempi perijä sekä Tanskan että Englannin kruunuille oli Haraldin velipuoli Hardeknut. Koska Tanskaa uhkasi ruotsalaisten sekä Maunu Hyvän johtamien norjalaisten hyökkäys, Hardeknut suostui kuitenkin väliaikaisesti jättämään Englannin äitinsä Emma Normandialaisen sekä velipuolensa Haraldin hallintaan. Emma ja Harald kiistelivät vallasta. Wessexin voimakas jaarli Godwinin asetuttui Haraldin puolelle, ja Harald otti haltuunsa valtion kassan Winchesterissä ja hänet kruunattiin vuonna 1037 Oxfordissa Englannin kuninkaaksi.
Edellisenä vuonna 1036 myös Emman pojat aiemmasta liitosta Ethelred Neuvottoman kanssa, Alfred Aetheling ja Edvard Tunnustaja olivat palanneet maanpaosta Normandiasta. Alfred oli menossa tapaamaan äitiään Winchesteriin mutta kuoli myöhemmin vakaviin vammoihinsa Godwinin miesten hyökättyään hänen kimppuunsa.
Hardeknut oli juuri aloittamassa hyökkäystä Englantiin ottaakseen kruunun, kun Harald kuoli Oxfordissa maaliskuussa 1040.
Lähteet
- ↑ a b Päivälleen 1000 vuotta sitten tanskalaiset valtasivat Englannin – Siitä alkoi tositarina, jonka rinnalla Game of Thrones kalpenee Yle Uutiset. 18.10.2016. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Harold Harefoot Get History. Viitattu 20.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Frank Stenton, Anglo-Saxon England, Oxford University Press (1998), s. 420–421
Aiheesta muualla
| Edeltäjä: Knuut Suuri |
Englannin kuningas 1037(1035)–1040 |
Seuraaja: Hardeknut |
| ||||||||||||||
