Nykymaailmassa Harku:stä on tullut tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Harku on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko populaarikulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Harku on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt paljon erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia, jotka heijastavat tämän aiheen monimutkaisuutta ja tärkeyttä. Tässä artikkelissa tutkimme Harku:n eri puolia ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueilla tavoitteenaan valaista aihetta, joka on edelleen ajankohtainen.
Harku (Harku vald) |
|
---|---|
Harkun rannikkoa |
|
lippu |
vaakuna |
Harku sijaitsee Pohjois-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Harjumaa |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 159,02 km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 14 356 |
– Väestötiheys | 90 as./km² |
Harku (vir. Harku vald, saks. Hark) on kunta Harjumaan maakunnassa, Virossa. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Tallinnan länsipuolella rajoittuen Tallinnan lisäksi Sauen ja Lääne-Harjun kuntiin sekä Keilan kaupunkiin..
Harkun asukasluku on 14 356 (1.1.2018) ja pinta-ala 159,02 neliökilometriä. Kunnan keskustaajama on Tabasalu, jonka asukasluku on 2 858.
Kunta koostuu kahdesta pienkauppalasta (alevik) sekä 21 kylästä.
Vuonna 2011 Harkun kunnassa oli 14 181 asukasta, joista 12 252 (86,4 %) oli virolaisia, 1 509 (10,6 %) venäläisiä ja 408 (2,9 %) muita kansallisuuksia.
Viroon asettunut suomalaiskirjailija Ville Hytönen on vuodesta 2020 asunut perheineen Harkun Suurupin kylässä, joka on tunnettu vanhoista puisista majakoistaan.
Harku on Euran kunnan ystävyyskaupunki.
|