Havaintopsykologia
Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Havaintopsykologia, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Antaaksemme laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta tutkimme erilaisia Havaintopsykologia:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä tai kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana tarkastelemme Havaintopsykologia:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai strategioita Havaintopsykologia:een liittyvien vaikeuksien kohtaamiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota lukijoille syvempi ja täydellisempi käsitys Havaintopsykologia:stä. Tavoitteena on rohkaista vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
| Osa artikkelisarjaa |
| Psykologia |
|---|
 |
|
Lisää aiheesta |
Havaintopsykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii aisteja ja havaintoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aistimisen ja havaitsemisen ilmiöiden taustalla olevia kognitiivisia ja neuraalisia prosesseja. Havaintopsykologian tutkimusmenetelmiä ovat kokeellisen psykologian ja erityisesti psykofysiikan menetelmät. Koska havaintopsykologinen tutkimus on usein osa monitieteistä hanketta, ei nykyisin useinkaan käytetä termiä ”havaintopsykologia”, vaan käytetään termejä näkötutkimus tai kuulontutkimus.
Näkemiseen liittyvä havaintopsykologinen tutkimus voi kohdistua esimerkiksi:
- värien havaitsemisen
- kontrastiherkkyyteen
- stereonäköön
- liikkeen havaitsemiseen
- visuaalisen hakuun
- tarkkaavaisuuteen
Historiaa
Varhaisessa havaintopsykologiassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä pyrittiin luomaan kokonaisteorioita havaintoilmiöistä. Tähän aikakauteen liittyvät muun muassa hahmopsykologia (Max Wertheimer, Köhler, Koffka) ja strukturalismi (Wilhelm Wundt, Titchener). Nykyaikaisen havaintopsykologian kannalta nämä näkemykset ovat kuitenkin jo vanhentuneita. Nykyinen havaitsemisen tutkimus pyrkii harvemmin luomaan kokonaisteoriaa, joka kattaisi koko havaintokokemuksen muodostumisen, vaan pyrkii pikemminkin selittämään yksittäisiä ilmiöitä, kuten esimerkiksi tarkkaavaisuuden suuntamisen, mahdollisimman tarkasti.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Checkershadow Illusion Edward H. Adelson, MIT. Viitattu 20.12.2008. (englanniksi)