Henrik Lilius (professori)
Nykymaailmassa Henrik Lilius (professori) on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialla. Henrik Lilius (professori) on aihe, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Kun perehdymme tähän artikkeliin, tutkimme Henrik Lilius (professori):n eri puolia ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Sukellamme sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Henrik Lilius (professori):n tärkeyttä nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä sinun tulee tietää Henrik Lilius (professori):stä.
Johan Henrik Lilius (s. 3. helmikuuta 1939 Viipuri) on suomalainen rakennushistorioitsija, professori ja valtionarkeologi.
Henkilöhistoria
Henrik Liliuksen vanhemmat olivat Turun hovioikeuden presidentti Lars-Henrik Lilius ja Greta Edelman. Henrik Lilius kävi Heinolan lukiota, josta pääsi ylioppilaaksi 1957. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1964 ja väitteli siellä tohtoriksi Raahen Pekkatorista vuonna 1967. Lilius aloitti työuransa Muinaistieteellisessä toimikunnassa eri tehtävissä vuosina 1959–1965. Valtion humanistisessa toimikunnassa hän työskenteli tutkijana 1966–1972.
Lilius toimi Suomen Rooman-instituutin (Villa Lante) johtajana vuosina 1972–1976, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian professorina vuosina 1975–1983, Helsingin yliopiston taidehistorian professorina 1983–1993, Suomen Ateenan-instituutin johtajana 1992 sekä Museoviraston pääjohtajana ja valtionarkeologina vuosina 1993–2003.
Lilius on ollut Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti vuodesta 1967 ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1977–1984.
Henrik Liliuksen ja hänen puolisonsa, ruotsin kielen kääntämisen ja tulkkauksen entisen professorin Pirkko Laine Liliuksen (s. 1939) poika on tietotekniikan professori Johan Lilius (s. 1964).
Teoksia
- Birgittinekyrkan i Nådendal. SMYA – FFT, Helsingfors 1969.
- Lilius, Henrik ym. (toim.): Antiikin kulttuurihistoria. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-08638-X.
- Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa: kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden ajan alkuun. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 83, Suomen muinaismuistoyhdistys 1982. ISBN 951-9056-51-3
- Esplanadi 1800-luvulla, Helsinki, Esplanaden på 1800-talet, Helsingfors, The Esplanade during the 19th century, ; Hki: Anders Nyborg, 1984.
- Lilius, Henrik & Riska, Tove: Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town. Anders Nyborg A/S, Rungsted Kyst, Danmark 1985. ISBN 978-87-8517-623-3
- Joensuu 1848-1890: Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Pohjois-Karjalan museo 1984.
- Carl Ludvig Engel 1778–1840. Toimite. Opetusministeriö 1990.
- Kuinka tutkia nykytaidetta: Esitelmiä ja keskusteluja. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos 1991.
- Kaupan arkkitehtuuria suomalaisessa puukaupungissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.
- Raahen Pekkatori. Raahe-seura ry. 2006. ISBN 951-98255-1-7
Katso myös
Lähteet
- Museovirasto pelastaa vanhaa uudistusjyriltä. Tekniikka ja Talous 15.08.2002.
- World Heritage Newsletter nro 33 December 2001/January–February 2002.
- Teollisuus ja museot -seminaarissa korostettiin paikallisuutta. Museovirasto.
- Old Helsinki buildings and their St. Petersburg prototypes. Helsingin Sanomat 26.2.2008.
- Henrik Lilius johtamaan maailmanperintökomiteaa. Turun Sanomat 5.11.2001.
Viitteet
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 395–396. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 526–527 (Runeberg.org). Viitattu 16.4.2023.
- ↑ a b Pääjohtaja teki hurjan hypyn (60-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat. 2.2.1999. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 539–540. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Aiemmat toimihenkilöt Suomen Muinaismuistoyhdistys. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Esite 1998. Helsingin yliopisto. Viitattu 20.6.2021.
Nissilä, Katri: Lahjoitukset vuonna 2016 Kansalliskirjasto. 2.3.2017. Viitattu 20.6.2021. - ↑ Pajala, Lasse – Lagerbohm, John – Strengell-Silainen, Ulla (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 527. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
Aiheesta muualla
- Lilius, Henrik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
