Hippodameia

Nykyään Hippodameia on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Ajan mittaan Hippodameia on kiinnittänyt ammattilaisten, asiantuntijoiden ja yleensä kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tieteelliseltä kulttuurialalle Hippodameia on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa perustavanlaatuisena kappaleena erilaisten ilmiöiden ja ongelmien keskustelussa ja analysoinnissa. Tästä syystä on välttämätöntä syventää Hippodameia:n opiskelua ja ymmärrystä, jotta tästä aiheesta saadaan kattavampaa ja rikastuttavampaa tietoa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hippodameia:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykypäivän yhteiskuntaan.

Tämä artikkeli kertoo Pelopsin puolisosta. Hippodameia oli kreikkalaisessa mytologiassa myös Peirithooksen puolison nimi.

Hippodameia (m.kreik. Ἱπποδάμεια) oli kreikkalaisessa mytologiassa kuningas Oinomaoksen tytär. Hänellä oli puolisonsa Pelopsin kanssa lapset Pittheus, Thyestes, Atreus, Hippalklos ja Alkathoos.

Pelops halusi mennä naimisiin Hippodameian kanssa. Oinomaos kuitenkin joko rakasti tytärtään itse tai ennustuksen mukaan hänet tappaisi hänen tyttärensä poika, joten tähän mennessä Oinomaos oli jo tappanut kaksitoista tai kolmetoista hänen kosijaansa voitettuaan heidät kilpa-ajoissa. Pelops - tai toisen version mukaan Hippodameia itse - saivat Myrtiloksen, Oinomaoksen ohjastajan, irrottamaan sokkapinnin vaunujen renkaasta luvattuaan tälle puolet Oinomaoksen valtakunnasta. Seuranneessa onnettomuudessa Oinomaos sai surmansa, mutta myöhemmin Pelops tappoi puolestaan Myrtiloksen heittämällä tämän mereen - jota kutsuttiin hänen mukaansa sittemmin Myrtoanmereksi, koska hän pelkäsi tapahtuneen aiheuttavan hänelle häpeää tai koska hänen ollessa hakemassa vaimolleen vettä juotavaksi Myrtilos oli yrittänyt maata Hippodameian väkisin. Myrtiloksen syöksyessä kuolemaansa hän kirosi Pelopsin suvun, ja tämä kirous vainosi Pelopsin jälkeläisiä kuten Atreusta, Thyestestä, Agamemnonia, Aigisthosta, Menelaosta ja Orestesta.

Hippodameian vihasi miehensä aviotonta poikaa Khrysipposta, jota hän piti uhkana poikiensa vallanperimykselle. Niin hän pyysi Atreusta ja Thyestestä surmaamaan velipuolensa. Näin tapahtuikin, jolloin Pelops syytti aiheellisesti vaimoansa suosikkipoikansa kuolemasta. Variaatiosta riippuen Hippodameia joko surmasi itsensä tai Pelops karkotti hänet pois maasta.

Lähteet

  1. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.10 (engl. käännös).
  2. a b c Hyginus: Fabulae lxxiv (engl. käännös).
  3. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.41.3 (engl. käännös).
  4. a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.4 (engl. käännös).
  5. Pindaros: Olympia 1.79 (engl. käännös).
  6. a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.8 (engl. käännös).
  7. Hyginus: Fabulae lxxxv (engl. käännös).
  8. Plutarkhos: Moralia iv.33 (engl. käännös).
  9. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 6.20.7 (engl. käännös).