Hirssi
Hirssi-maailmassa on valtavasti erilaisia kokemuksia, mielipiteitä ja tietoja, jotka rikastuttavat ymmärrystämme ja näkemyksiämme Hirssi:stä. Eri näkökulmista ja tieteenaloista Hirssi on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde, joka on synnyttänyt keskusteluja, edistysaskeleita ja pohdiskeluja, jotka kutsuvat meidät syventymään sen merkitykseen ja vaikutuksiin elämäämme. Kautta historian Hirssi:llä on ollut keskeinen rooli siinä, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja se on vaikuttanut uskomuksiimme, päätöksiimme ja tekoihimme. Tässä artikkelissa tutkimme Hirssi:n eri puolia, tarkastelemme sen useita ulottuvuuksia ja käsittelemme keskeisiä kysymyksiä, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkityksen nykyään.
Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa sulkahirssien (Pennisetum), pantaheinien (Setaria), röyhyhirssien (Panicum) ja sormihirssien (Eleusine) suvuista. Yhteistä niille on muun muassa, että niillä on pienet, pyöreähköt, yleensä suoraan ihmisten ravinnoksi käytettävät jyvät ja että ne ovat ekologisesti vaatimattomia, monet lisäksi C4-kasveja. Useimpia niistä viljellään etupäässä Aasian ja Afrikan kehitysmaissa. Euroopassa tunnetuin laji on viljahirssi (Panicum miliaceum), jota nykyään viljellään pääasiassa Intiassa ja Kiinassa, mutta ennen laajalti myös Keski- ja Itä-Euroopassa. Hirssi on luontaisesti gluteeniton vilja.
Intiassa eräistä hirssilajeista saatavaa jauhoa käytetään perinteisten bhakri-leipien valmistamiseen.
Hirssilajeja
- Panicum miliaceum – viljahirssi
- Pennisetum glaucum – helmisulkahirssi eli helmihirssi, purppurasulkahirssi, untuvaheinä tai neekerinhirssi
- Setaria italica – tähkähirssi eli italianpantaheinä, telahirssi tai koristehirssi
- Eleusine coracana – afrikansormihirssi
- Eragrostis tef – tefheinä eli tefhirssi
- Echinochloa utilis – japaninhirssi
Joskus myös kirjodurra (Sorghum bicolor) luetaan kuuluvaksi hirsseihin.
Lähteet
- ↑ a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 106–108. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), s. 1086, art. Hirssi, 1155, art. Hyötykasvit. Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4.
- ↑ Minor Millets underutilized species
- ↑ a b Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Sormihirssi (Arkistoitu – Internet Archive) Afrikkanet
- ↑ a b Rousi, s. 111
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hirssi Wikimedia Commonsissa
