Ibrahim I
Tässä artikkelissa perehdymme Ibrahim I:n jännittävään maailmaan. Tutkimme tämän aiheen/henkilön/päivämäärän kaikkia puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Löydämme sen vaikutuksen yhteiskuntaan, sen vaikutuksen kulttuurikentällä ja sen merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Analyyttisellä ja kriittisellä lähestymistavalla tutkimme Ibrahim I:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä kiehtovasta aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Tule mukaan tälle löytö- ja oppimismatkalle!
| Ibrahim I | |
|---|---|
 | |
| Osmanien valtakunnan sulttaani | |
| Valtakausi | 9. helmikuuta 1640 – 12. elokuuta 1648 |
| Edeltäjä | Murat IV |
| Seuraaja | Mehmed IV |
| Syntynyt |
15. marraskuuta 1615 Konstantinopoli, Osmanien valtakunta |
| Kuollut |
12. elokuuta 1648 (32 vuotta) Konstantinopoli, Osmanien valtakunta |
| Puoliso |
Hümaşah Sultan (virallinen puoliso, aiemmin nimellä Telli Haseki) Turhan Sultan Dilaşub Sultan Muazzez Sultan Ayşe Sultan Mahienver Sultan Şivekar Sultan Saçbağli Sultan |
| Lapset |
Mehmed IV Suleiman II Ahmed II Şehzade Selim Şehzade Orhan Şehzade Murad Şehzade Osman Şehzade Bayezid Şehzade Cihangir Ümmügülsüm Sultan Fatma Sultan Gevherhan Sultan Kaya Sultan Beyhan Sultan Atike Sultan Ayşe Sultan Bican Sultan |
| Suku | Osmani |
| Isä | Ahmed I |
| Äiti | Kösem Sultan |
| Uskonto | sunnalaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Ibrahim I (5. marraskuuta 1615 – 12. elokuuta 1648) (arabiaksi ابراهيم الأول) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuodesta 1640 kuolemaansa asti.
Nuoruus
Ibrahim I oli yksi sulttaani Ahmed I:n ja Kösem Sultanin kolmesta pojasta. Hän kasvoi aikuiseksi naisten sultanaatiksi nimettynä aikakautena, jolloin Osmanien valtakunnan sisäinen juonittelu ja valtataistelu oli huipussaan ja valtaa jakamaan nousivat usein sulttaanien vaimot Haseki Sultanit ja sulttaanien äidit Valide Sultanit. Hänen setänsä sulttaani Mustafa I kärsi mielenterveysongelmista ja suistettiin valtaistuimelta kaksi kertaa. Hänen isoveljensä sulttaani Osman II:n (äiti Mâhfirûze Sultan) murhasivat kapinoivat janitsaarit 1622 valtaistuimelle. Toinen sulttaaniksi noussut isoveli Murat IV murhautti kolme nuorempaa veljeään mahdollisina kilpailijoina. Ibrahim, joka oli kasvanut arestissa palatsissaan, uskoi joutuvansa myös murhatuksi. Ilmeisesti Murat antoi käskyn myös Ibrahimin teloittamiseksi, mutta hänen äitinsä Kösem Sultan onnistui säästämään poikansa hengen. Tällä kaikella oli vaikutuksensa Ibrahimin mielenterveyteen. Muratin kuoltua 1640 suurvisiiri Kemankeş Kara Mustafa pašša kutsui Ibrahimin sulttaanin palatsiin ottamaan valtaistuimen vastaan, hysteerisenä hän vastusteli ankarasti, sillä hän uskoi, että kyseessä oli salajuoni hänen teloittamisekseen. Hänen äitinsä toi hoviin henkiparantajana mainetta keränneen Cinci Hocan. Hoca oli Grigori Rasputinin kaltainen hahmo, jonka hoidot auttoivat Ibrahimia, mutta joka tavoitteli samalla omaa hyötyään ja otti osaa hovin juonitteluun.
Valtaistuimella
Ibrahimin hallinnon neljä ensimmäistä vuotta sujuivat hyvin, sillä hän säilytti suurvisiirinä pätevän Kemankeş Kara Mustafa paššan, joka onnistui kohentamaan valtakunnan taloudellista tilaa, järkeistämään siviilihallintoa ja vaimentamaan provinsseissa elänyttä kapinahenkeä. Vaikka Ibrahim jätti käytännön politiikan ministereilleen, hän kuitenkin tarkkaili Mustafa paššaa ja pyysi tätä kirjoittamaan itselleen raportteja, joista hän kävi keskustelua suurvisiirin kanssa. Ibrahimin ja Mustafa paššan välit olivat hyvät, mutta toimillaan suurvisiiri hankki kuitenkin voimakkaita vihollisia niiden parista, joiden asema heikkeni hänen politiikkansa vuoksi. Voimakkain oli liittoutuma, jonka muodostivat äiti Kösem, Cinci Hocan, Ibrahimin vävy amiraali Silahdar Yusuf Agha ja visiiri Sultanzade Semiz Mehmed pašša. Liittouma juonitteli suurvisiiria vastaan tauotta. Aikaa myöten Ibrahim kääntyi uskomaan arvostelijoita ja määräsi Mustafa paššan erotettavaksi ja pian myös teloitettavaksi. Käytännössä teko suisti Osmanien valtakunnan pitkäaikaiseen sekasortoon ja epäjärjestykseen. Seuraavien 12 vuoden aikana suurvisiirinä toimi 18 miestä, joista neljä teloitettiin ja 11 jouduttiin erottamaan.
Uudeksi suurvisiiriksi nousi Sultanzade Semiz Mehmed pašša. Hänen äitinsä Kösem, joka oli pyrkinyt pysymään vallankahvassa kiinni koko aikuisikänsä, sai jälleen lisää vaikutusvaltaa hovin asioihin. 1646 Ibrahimin terveydentila alkoi heiketä. Hän kärsi jatkuvista päänsäryistä ja masennuksesta. Ibrahim vietti yhä enemmän aikaa jalkavaimojensa luona ja kulutti hovin varoja suruttomasti. Hän kohotti useita jalkavaimojaan arvostettuun hasekin asemaan ja myönsi heille maita ja omaisuuksia. Avioiduttuaan suosikkinsa Telli Hasekin kanssa hän määräsi Ibrahim paššan palatsin lattiat päällystettäväksi kalliilla soopelinnahkoilla ja annettavaksi Telli Hasekille Telli Haseki sai aviossa nimen Hümaşah Sultan. Palatsin huikentelevainen rahankäyttö ja turmeltumisen lisääntyminen suututti kansan. Kösem ei enää pystynyt vaikuttamaan poikansa päähänpistoihin. Viimein janitsaarit ja osa ulaman jäsenistöstä nousi kapinaan 1648. Ibrahim kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä erottamistaan, mikä hermostutti janitsaareja. Monien historioitsijoiden mukaan Kösem valtuutti janitsaarit teloittamaan poikansa pitkään jatkuneen ja kärjistyneen poliittisen prosessin pakottamana. Leslie P. Peircen mukaan Kösem oli kuitenkin jo hyvinkin valmis pääsemään eroon pojastaan, joka katastrofaalisen valtakautensa aikana oli tuhonnut monia vanhemman veljensä Murat IV:n aikaansaannoksia. Aiemmassa kirjeessään Kösem oli kirjoittanut Ibrahimista virassa olleelle suurvisiiri Tezkereci Ahmed paššalle seuraavasti: ”Lopulta hän ei tule jättämään minua sen enempää kuin sinuakaan henkiin. Hän tulee menettämään valtansa hallintoon. Koko yhteiskunta on raunioina. Pane hänet viralta välittömästi.”
Kuolema
Tezkereci Ahmed pašša kuristettiin, ja hänen jäännöksensä paloiteltiin kappaleiksi väkijoukon edessä 8. elokuuta 1648. Hän sai tapahtuneen vuoksi postuumin lisänimen Hezarpare, ”tuhat palasta”. Ibrahim kuristettiin 18. elokuuta uuden suurvisiirin käskystä ja virkamiesten todistaessa. Seuraavaksi valtaan nostettiin tuolloin kuusivuotias Mehmed IV, joka oli Ibrahimin poika ja Kösemin pojanpoika. Alaikäisen Mehmedin tultua hallitsijaksi Kösem pystyi jälleen julistautumaan viralliseksi hallitsijaksi.
Lähteet
- Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Suomentanut Tarja Haikara. Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6.
- Gábor Ágoston,Bruce Alan Masters: Encyclopedia of the Ottoman Empire. Infobase Publishing, 2009. ISBN ISBN 0-8160-6259-5.
- Lewis, Menage, Pellat, Schacht et al.: Encyclopaedia of Islam vol. III, s. 983. Brill, 1986. ISBN 90-04-08118-6.
- Leslie P. Peirce: The Imperial Harem - Women and Sovereignty in the Ottoman Empire. Oxford University Press, 1993. ISBN 0-19-507673-7.
- Selcuk Aksin Somel: The A to Z of the Ottoman Empire. Rowman & Littlefield, 2010. ISBN 0810875799.
Viitteet
- ↑ a b c d Ágoston, Masters 2009, s. 262-264
- ↑ H. J. Kissling, Bertold Spuler, N. Barbour, J. S. Trimingham, H. Braun, H. Hartel: The Last Great Muslim Empires, s. 37. Brill, 1997. ISBN 9004021043.
- ↑ Matthee, Rudi: Persia in Crisis: Safavid Decline and the Fall of Isfahan, s. 120. IB Tauris, 2011. ISBN 184511745X.
- ↑ a b Encyclopaedia of Islam vol. III s. 983
- ↑ Somel s. 124
- ↑ Peirce 1993, s. 264
- ↑ Bosworth, Donzel, Lewis, Pellat: The Encyclopaedia of Islam vol. V, s. 272–273. Brill, 1986. ISBN 90-04-07819-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ibrahim I Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Murat IV |
Osmanien sulttaani | Seuraaja: Mehmed IV |
| ||||||||||||||||||
