Tämän päivän artikkelissa tutkimme Imelletty perunalaatikko:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Imelletty perunalaatikko on osoittautunut kiistattoman tärkeäksi aiheeksi nykymaailmassa sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen monipuolisiin sovelluksiin jokapäiväisessä elämässä. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme perusteellisesti Imelletty perunalaatikko:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Uppoudu tähän jännittävään matkaan ja löydä kaikkea, mitä Imelletty perunalaatikko:n maailmalla on tarjota.
Imelletty perunalaatikko (tai hämäläinen perunalaatikko tai uunituuvinki) on hämäläinen perinteinen arkiruoka, jota muualla päin Suomea syödään perinteisenä jouluruokana. Se tehdään imellyttämällä eli seisottamalla perunasosetta noin 50 °C:n lämpötilassa, jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy tyypillinen makea maku. Tarvittaessa makeutta voidaan lisätä siirapilla.
Nimen tuuvinki tulee ruotsinkielisestä sanasta stuvning, mikä tarkoittaa muhennosta.
Imelletty tai muunlainen perunalaatikko tunnetaan muuallakin kuin Hämeessä, joskin perunalaatikoksi voidaan kutsua myös perunaviipaleista, lihasta ja kalasta tehtyä laatikkoruokaa. Esimerkiksi Alahärmän ja Ylihärmän pitäjäruoka perunaloora tarkoittaa eräänlaista silakkalaatikkoa.
1980-luvulla toteutetussa pitäjäruokaprojektissa jonkinlaisen soseutetusta perunasta tehdyn perunalaatikon tai -tuuvingin valitsivat nimikkoruoakseen Anjalankoski, Elimäki, Heinolan maalaiskunta, Hollola, Hämeenkyrö, Iitti, Järvenpää, Kalanti, Keuruu, Kihniö, Kärkölä, Lahti, Loppi, Myrskylä, Mäntsälä, Nousiainen, Nurmijärvi, Pomarkku, Pälkäne, Ruovesi, Rääkkylä, Siuntio, Somero, Suomenniemi ja Tampere.