Infuusio
Tässä artikkelissa tutkimme Infuusio:n aihetta ja sen merkitystä tänään. Infuusio on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Kautta historian Infuusio on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Tässä mielessä on olennaista analysoida perusteellisesti Infuusio:n vaikutus jokapäiväiseen elämäämme sekä koko yhteiskunnan kehitykseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Infuusio:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoaa kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
Infuusio eli tiputus tarkoittaa nesteen antamista verisuoneen (tavallisesti laskimoon). Tiputus on menetelmä, jolla toteutetaan suonensisäinen eli parenteraalinen (’suolen ohittava’) nestehoito. Arkikielessä infuusiota kutsutaan nimellä tippa. Nesteinfuusiolla voidaan esimerkiksi korjata hypovolemiaa. Lääkkeitä voidaan myös annostella pitkän ajan kuluessa sekoittamalla infuusioliuokseen. Esimerkiksi metanolimyrkytyksessä hoitona käytetään infuusiona annettavaa etanolia.
Toteutus
Tiputus tapahtuu kanyylin kautta. Kanyyli asetetaan pinnalliseen laskimoon tai, mikäli on annettava väkevää infuusionestettä tai suuria määriä, keskuslaskimoon tai keuhkovaltimoon. Kanyyleita voidaan tarvita useita. Joissain tilanteissa voi tulla kyseeseen kanylointi luuydintilaan.
Infuusionesteet
Korvausnesteitä käytetään nesteiden menetyksestä kärsiville potilaille. Niitä ovat keittosuola- ja Ringer-liuokset. Plasmankorvikkeina käytetään kolloidiliuoksia kuten hydroksietyylitärkkelysliuosta.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lähteet
- ↑ Ruokonen, Esko: ”Potilaan tutkiminen ja nestehoidon yleiset periaatteet”, Nestehoito, s. 134. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-381-0.
- ↑ Leskinen, Markku: ”Luunsisäinen kanylointi”, Nestehoito, s. 159. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-381-0.
- ↑ Tenhunen, Jyrki J.: ”Ringerpohjaiset ja natriumkloridipohjaiset kirkkaat nesteet”, Nestehoito, s. 171. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-381-0.
- ↑ Rinne, Timo: ”Plasmankorvikkeet”, Nestehoito, s. 175. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-381-0.
