Ischia
Tässä artikkelissa tutkimme Ischia:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. _Var1 on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa, ja siitä on tullut laajan kiinnostuksen aihe. Syntymisestään lähtien Ischia on herättänyt kiistoja, ihailua ja on ollut jopa tutkimuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti Ischia:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen Ischia:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nykyaikaisessa kontekstissa.
Ischia Procidasta kuvattuna
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
Monte Epomeo, 789 m |
| Pinta-ala |
46,3 km² |
| Asukasluku |
62 027 |
|---|
Ischia on tuliperäinen saari Napolinlahden pohjoispäässä, noin 25 kilometriä Napolista. Se on itä-länsisuunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä, ja pohjois-eteläsuunnassa seitsemän kilometriä leveä. Saaren korkein kohta on 789 metriä korkea Monte Epomeon tulivuori. Saaren pääkaupungin nimi on myös Ischia.
Saarella asuu vakinaisesti noin 50 000 asukasta ympäri vuoden, kesällä noin nelinkertainen määrä; lisäksi kesäkaudella siellä käy miljoonia matkailijoita. Heitä houkuttelevat kuumien lähteiden ympärille rakennetut terveyskylpylät, varsinkin kesällä manner-Italiaa miellyttävämpi ilmasto ja vehreä luonto sekä kauniit maisemat. Lauttamatka mantereelta kestää noin 45 minuuttia.
Historia
- Pääartikkeli: Antiikin Ainaria ja Pithekussai
Antiikin aikana Ischian saari tunnettiin nimellä Ainaria (m.kreik. Αἰναρία), latinaksi Aenaria ja runoudessa myös Inarime. Siellä sijaitsi Pithekussain kaupunki, joka on kreikkalaisten varhaisin tunnettu kauppa-asema Italiassa. Se perustettiin noin 770 eaa. Pithekussain merkittävimpiin löytöihin lukeutuu niin kutsuttu Nestorin malja, jossa oleva piirtokirjoitus on varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä kreikkalaisen kirjaimiston käytöstä. Pithekussaista käsin asutettiin mantereen puolen Kymen (Cumae) kaupunki noin 750–725 eaa., jonka jälkeen Pithekussain merkitys väheni. Tuliperäinen saari kärsi antiikin aikana usein maanjäristyksistä ja vulkaanisesta toiminnasta.
Kuvia
-
Castello Aragonese -
Maronti Beach saaren etelärannannalla, taustalla Sant' Angelon kylä -
Santa Maria del Soccorso -
Fungo Lacco Ameno -
Ischian horisontti nähtynä läheiseltä Procidan saarelta
Lähteet
- ↑ Orsi et al.: Volcanic Hazards Assessment at the Island of Ischia, Within the Neapolitan Area (Italy) American Geophysical Union, Fall Meeting 2006. 2006. Viitattu 14.7.2012.
- ↑ Ischia – A Brief History Napoli Unpluggeed. Viitattu 14.7.2012.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”65 Pithekoussai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 285–287. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AENARIA (Ischia) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Cumae, Pithekussai”, Antiikin käsikirja, s. 112–113, 429. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ Smith, William: ”Aenaria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ischia Wikimedia Commonsissa
- Liisi Karttunen : Ischian saarelta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 19.08.1928, nro 34, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Liisi Karttunen : Casamicciola Ischian saarella, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 16.09.1928, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot