Isla Perejil
Nykyään Isla Perejil:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Perustamisestaan lähtien Isla Perejil on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt jatkuvaa ja rikastuttavaa keskustelua. Vuosien varrella Isla Perejil on kokenut merkittäviä muutoksia, kehittynyt ja sopeutunut teknologiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Isla Perejil:n vaikutuksia eri alueilla ja tutkimme sen panoksia, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Miten Isla Perejil on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme? Mitkä ovat Isla Perejil:n seuraukset nykyisessä kontekstissa? Liity mukaan tähän tutkimusmatkaan ja selvitetään yhdessä Isla Perejil:n merkitys ja merkitys nykymaailmassa.
Isla Perejil kuvassa hieman Ceutan rajasta (keltainen viiva) länteen.
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
74 m |
| Pinta-ala |
1,35 km² |
| Asukasluku |
0 |
|---|
Isla Perejil on Espanjalle kuuluva pieni, asumaton ja demilitarisoitu saari Gibraltarinsalmessa, 200 metrin päässä Marokon rannikosta. Saaren pinta-ala on 1,35 neliökilometriä ja korkein kohta 74 metriä merenpinnan yläpuolella. Saari sijaitsee viiden kilometrin päässä Pohjois-Marokossa olevasta Espanjan erillisalueesta Ceutasta. Saaren espanjankielinen nimi tarkoittaa persiljaa ja arabiaksi saaren nimi on Jazirat al-Leila.
Historia
Vuonna 1415 Portugali valloitti Ceutan ja Isla Perejilin Fezin kuningaskunnalta. Portugali ja Espanja yhdistyivät vuosiksi 1580–1640. Saari on ollut Espanjan alaisuudessa vuodesta 1668 lähtien.
11. heinäkuuta 2002 joukko marokkolaisia sotilaita nousi maihin saarella ja nosti Marokon lipun saaren korkeimmalle kohdalle. Espanjan armeija ajoi marokkolaiset takaisin mantereelle miehittämällä saaren muutamaa päivää myöhemmin. Takaisinmiehitys tapahtui ilman laukaustenvaihtoa. Tapahtuman jälkeen Marokon hallitus esitti vastalauseen ja väitti että, 1800-luvun lopulla Espanja oli epäoikeudenmukaisesti ottanut saaren haltuunsa. Aluksi Euroopan unioni ja Nato asettuivat Espanjan puolelle kiistassa. Kiista alkoi ratkeamaan Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellin neuvoteltua Espanjan ja Marokon kanssa asiasta. Kiista kesti pari viikkoa, jonka jälkeen maat sopivat Marokon pääkaupungissa Rabatissa 22. heinäkuuta palauttavansa saarelle demilitarisoidun statuksen. Tämä status sillä oli ollut ennenkin. Kiistan taustalla on Marokon tyytymättömyys Río de Oron ja Länsi-Saharan tilanteeseen. Näiltä alueilta Espanja poistui jo vuonna 1975. Tämän jälkeen Marokko on vaatinut alueiden liittämistä siihen. Liittämistä kuitenkin vastustaa Polisario-niminen vastarintaliike.
Suvereniteetti
Isla Perejilillä ei ole ihmisasutusta. Vuohet ovat laiduntaneet siellä ja salakuljettajat, terroristit ja laittomat siirtolaiset ovat käyttäneet saarta. Nykyään saarta valvotaan joka puolelta sen statuksen vuoksi. Käytännöllisesti katsoen Isla Perejil on ei-kenenkään maata.
Marokko on vaatinut Espanjalta saaren palautusta.
Lähteet
- ↑ a b WSOY:n Suurteososasto (Esko Paavola, Liisa Honkala): Kronikka 2002, s. 176. Weilin+Göös, 2002. ISSN 0349-4660.
- ↑ a b Spanish Autonomous Communities World Statesmen.org. Viitattu 27.9.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Isla Perejil Google Mapsissa
- Perejilin kriisi (Arkistoitu – Internet Archive) (espanjaksi)