Isonkyrön kirkko
Nykymaailmassa Isonkyrön kirkko on saavuttanut odottamattoman merkityksen. Sen vaikutus on tuntunut kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla politiikasta kulttuuriin, teknologiaan ja talouteen. Sen läsnäoloa on mahdotonta sivuuttaa, koska sen vaikutukset näkyvät miljoonien ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Siksi on välttämätöntä syventyä sen vaikutuksiin ja ymmärtää rooli, joka sillä on nykyään. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Isonkyrön kirkko:n eri puolia, analysoida sen vaikutusta ja vaikutuksia eri alueilla, jotta voidaan valaista jatkuvasti kehittyvää ilmiötä.
| Isonkyrön kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti |
Ruusupurontie 31 61500 Isokyrö |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Isonkyrön seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1877 |
| Suunnittelija | Georg Theodor Chiewitz |
| Istumapaikkoja | 2000 |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Isonkyrön kirkko on Isonkyrön seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut 1877. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1878. Ida Silverbergin kopio Rubensin maalauksesta Kristus ristillä.
Kirkko on peruskorjattu ja sisältä maalattu 1956 sekä uudelleen sisältä maalattu 1984. Kirkon kellot ovat olleet alun perin vanhassa kirkossa.
Historia
Pitäjäkokous päätti uuden kirkon rakentamisesta 1843, kun maaherran määräämässä katselmuksessa oli todettu, ettei vanhan kirkon korjaaminen ja laajentaminen onnistu. Vuonna 1864 kirkonkokous päätti rakentaa kirkon Georg Theodor Chiewitzin suunnitelmien mukaan. Tämän jälkeen rakentaminen viivästyi vielä yli kymmenellä vuodella muun muassa piirustusten uusimisen, Ylistaron omaksi seurakunnaksi eroamisen ja katovuosien vuoksi.
Siunauskappeli
Kirkon vieressä sijaitseva punatiilinen siunauskappeli on vuodelta 1878. Sen on todennäköisesti suunnitellut pääkirkon rakennustöitä johtanut rakennusmestari August Lassallin.
Hautausmaa
Kirkon läheisyydessä sijaitseva hautausmaa on vihitty käyttöön 1896. Hautausmaan pinta-ala on noin 2 hehtaaria ja hautoja siellä on noin 2000. Erillisen sankarihauta-alueen suunnitteli arkkitehti Matti Visanti vuonna 1918. Visanti on suunnitellut myös hautamuistomerkin Kyrön karhu sekä hautojen laatat ja ristit. Sankarihauta-alueelle on haudattu yhteensä yli 200 vapaus-, talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.