Itä-Alpit on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Rikas ja monimutkainen historia Itä-Alpit on ollut keskustelun ja analyysin aiheena useilla tieteenaloilla ja yhteiskunnan alueilla. Itä-Alpit on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi tänä päivänä populaarikulttuuriin vaikutuksestaan politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Itä-Alpit:n eri puolia ja sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Mikä tekee Itä-Alpit:stä niin kiehtovan ja merkityksellisen niin monille ihmisille? Jatka lukemista saadaksesi selville.
Itä-Alpit on Alppien vuoriston itäosa. Se ulottuu kuuden valtion alueelle: Saksa, Italia, Liechtenstein, Itävalta, Sveitsi ja Slovenia.
Alueen länsiraja vedetään usein Reinin laaksosta Splügeninsolaan ja siitä etelään Italian Comojärvelle asti. Länsi-Alppeihin verrattuna Itä-Alpit ovat jonkun verran matalampia ja pyöreämuotoisempia, ja niissä on matalammat solat. Tunnettuja solia ovat Berninasola (2 330 m) ja Brennersola (1 370 m).
Itä-Alpeilta louhitaan rautaa, sinkkiä, lyijyä ja elohopeaa sekä vuorisuolaa. Tyypillinen vuotuinen sademäärä on 1 200–2 000 millimetriä.
Vuonna 1984 "Alpenvereinseinteilung der Ostalpen (AVE)" esitti Itä-Alppien jakamista neljään pääalueeseen ja nämä edelleen 75 pienempään alueeseen. Aluejako perustuu suurelta osin tohtori Josef Morigglin vuonna 1924 esittämään jakoon, ja siinä kullekin alueelle on annettu numero. Numerot kuitenkin poikkeavat hieman niistä, joita käytetään luetteloissa, joissa esiintyvät myös Länsi-Alppien alueet.
Itä-Alppien pääalueet paikallisalueineen (suluissa luokittelunumero):