Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Itäinen kumppanuus:n kiehtovaan maailmaan. Puhummepa sitten Itäinen kumppanuus:n elämästä, Itäinen kumppanuus:een liittyvästä oleellisesta tapahtumasta tai Itäinen kumppanuus:n vaikutuksesta tämän päivän yhteiskuntaan, tämä aihe ansaitsee syvällisen tarkastelun. Seuraavilla riveillä analysoimme erilaisia näkökohtia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Itäinen kumppanuus:n tärkeyttä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Se on epäilemättä jännittävä aihe, joka herättää kiinnostuksen monenlaisissa ihmisissä, joten meidän ei pidä aliarvioida sen merkitystä nykyään.
Itäinen kumppanuus on Euroopan unionin ja kuuden itäisen Euroopan maan, Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteinen naapuruuspolitiikka. Kumppanuus solmittiin vuonna 2009. Ajatuksen kumppanuudesta esittivät Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski vuonna 2008.
Ohjelman tavoitteena on tukea itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanimaiden vakautta, demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja kaupan vapauttamista. Sen tarkoitus on tuoda Itä-Euroopan maat yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti lähemmäs Euroopan unionia sekä rohkaista niiden omia uudistusprosesseja. EU on vuoden 2017 loppuun mennessä tukenut maita kumppanuuden alettua yhteensä 5,4 miljardilla eurolla. Kauppa EU:n ja kumppanimaiden välillä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2016.
Yhteistyötä EU:n ja kumppanimaiden välillä tapahtuu niin monenvälisesti kuin kahdenvälisestikin. Ukraina, Georgia ja Moldova allekirjoittivat vuonna 2014 assosiaatio- ja vapaakauppasopimukset EU:n kanssa, ja näillä mailla on tällä hetkellä myös viisumivapaus EU:n kanssa. Viides itäisen kumppanuuden huippukokous pidettiin Brysselissä marraskuussa 2017.
|
|