Tu banner alternativo

Itä-Euroopan kesäaika

Alla esittelemässämme artikkelissa käsittelemme aihetta Itä-Euroopan kesäaika kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Itä-Euroopan kesäaika on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Koko artikkelin aikana analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka koskevat Itä-Euroopan kesäaika:tä, sekä sen historiallista merkitystä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Tutkimme myös Itä-Euroopan kesäaika:n tulevaisuuden vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä, joita sen suhteen voitaisiin tehdä. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan maailmanlaajuisen ja täydellisen näkemyksen Itä-Euroopan kesäaika:stä, tavoitteenamme edistää keskustelua ja tietoa tästä aiheesta.

Tu banner alternativo
Euroopan aikavyöhykkeet:
vaaleansininen Länsi-Euroopan aika (UTC±0)
sininen Länsi-Euroopan aika (UTC±0)
Länsi-Euroopan kesäaika (UTC+1)
punainen Keski-Euroopan aika (UTC+1)
Keski-Euroopan kesäaika (UTC+2)
keltainen Kaliningradin aika (UTC+2)
kultainen Itä-Euroopan aika (UTC+2)
Itä-Euroopan kesäaika (UTC+3)
vihreä Moskovan aika, Turkin aika (UTC+3)
Kesäaika ei ole käytössä Islannissa (UTC±0), Turkissa (UTC+3), Valko-Venäjällä (UTC+3) eikä Venäjällä (UTC+2 ja UTC+3). Kartalla on esitetty kiistanalainen Krimin niemimaa Venäjän miehityksen johdosta osana aikavyöhykettä UTC+3, vaikka kansainvälisesti (de jure) se kuuluu Ukrainaan.
Pääartikkeli: Kesäaika

Itä-Euroopan kesäaika (engl. Eastern European Summer Time, EEST), UTC+3 on Itä-Euroopan aika lisättynä yhdellä tunnilla kesäaikaan siirtymisen vuoksi.

Suomessa Itä-Euroopan kesäaikaa kokeiltiin jatkosodan aikana 1942, joka jäi vain kokeiluksi. Kaikissa kunnissakaan ei kesäaikaa otettu. Kuitenkin vuodesta 1981 lähtien Suomessa on noudatettu vuosittain kesäaikaa, joka nykyään perustuu myös Euroopan unionin direktiiviin. Kesäaika alkaa maaliskuun ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Kesäajaksi UTC+3:een siirtyvät valtiot