Izvestija
Nykymaailmassa Izvestija:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Tekniikan ja globalisaation myötä Izvestija:stä on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä historiallinen ilmiö, näkyvä persoona, ajankohtainen aihe tai mikä tahansa muu asiaankuuluva näkökohta, Izvestija on kiinnittänyt ihmisten huomion eri kulttuureista, iästä ja kontekstista. Tässä artikkelissa tutkimme Izvestija:n eri näkökulmia ja puolia analysoimalla sen vaikutuksia, seurauksia ja sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla.
| Izvestija | |
|---|---|
| Известия | |
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | Ainjus (ООО "Айньюс")/ Njus media-Rus (Ньюс медиа-Рус) |
| ISSN | ISSN 0233-4356 |
| Levikki | 234 500 |
| Perustettu | 1917 |
| Päätoimittaja | Aleksander Potapov |
| Sitoutuneisuus | Venäjän hallintoa tukeva |
| Kotikunta | Moskova |
| Kotimaa | Venäjä |
| Sivukoko | A2 |
| Ilmestymistiheys | viidesti viikossa; maanantaista perjantaihin |
| Kieli | venäjä |
| Aiheesta muualla | |
| OCLC | |
| Kotisivu | |
Izvestija (Известия, ’Uutiset’) on venäläinen sanomalehti. Se ilmestyy maanantaista perjantaihin 12–48-sivuisena, A2-sivukoon sanomalehtenä. Izvestijan Moskovan-painoksessa on lisäksi perjantaisin mukana 40-sivuinen kokoa A3 oleva viikkoliite.
Historia
Neuvostoaika
Izvestija perustettiin helmikuun vallankumouksen aikana maaliskuussa 1917 saaden ensimmäiseksi nimekseen Izvestija Petrogradskago Soveta Rabotših Deputatov (Извѣстія Петроградскаго Совѣта Рабочихъ Депутатовъ, ’Pietarin työläisedustajien neuvoston uutiset’), mutta käytännössä nimeksi lyheni Izvestija. Neuvostoaikana lehti toimi maan hallituksen sanomalehtenä, kun taas toinen lehti, Pravda oli kommunistipuolueen virallisena äänenkannattajana. Vuodesta 1977 virallisena nimenä ollut Izvestija sovetov narodnyh deputatov SSSR (Известия Советов народных депутатов СССР, ’SNTL:n kansanedustajien neuvoston uutiset’) lyhennettiin Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen 1991 jälkeen nimeksi Izvestija.
Neuvostoajan jälkeen Izvestija on kuvaillut itseään kansallismieliseksi venäläiseksi sanomalehdeksi.
Venäjän valtaa lähellä olevaksi mediaksi
Izvestija oli aiemmin Vladimir Putinin hallintoon kriittisesti suhtautunut suuri sanomalehti. Lehden linja muuttui, kun sen osti valtion omistama Gazprom-yhtiö heinäkuussa 2005. Gazprom omisti lehden mediakonserninsa Gazprom-Median kautta.
Lehden pääomistaja vaihtui uudemman kerran 21. toukokuuta 2008; uudeksi omistajaksi tuli Gazprom-Median osakasyhtiö, vakuutusyhtiö SOGAZ. Tämä vakuutusyhtiö kuuluu Putinin lähipiiriin luetun, Venäjän mahtavimpana pidetyn mediamogulin, miljardööri Juri Kovaltšukin yhtiöihin. Izvestija luetaan omistusmuutoksen jälkeenkin Venäjän valtaa tukevaan lehdistöön. Lehden osake-enemmistöä (50,19 %) hallitaan holdingyhtiö Natsionalnaja Media Gruppan välityksellä.
Lähteet
- ↑ a b Redaktsija 29.7.2012. Izvestija, izvestia.ru. Viitattu 29.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Atlas rossijskoi pressy – Gazeta Izvestija 21.6.2012. MediaAtlas, mediaatlas.ru. Arkistoitu 4.3.2012. Viitattu 29.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Gazprom-Media To Get Rid Of “Izvestia” 29.5.2008. Novaja Gazeta, novayagazeta.ru. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Russia’s Rupert Murdoch 18.7.2011. The Moscow News, themoscownews.com. Arkistoitu 19.7.2014. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Soobštšenija o suštšestvennyh faktah 29.7.2012. Izvestija, izvestia.ru. Viitattu 29.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ Luukkanen, Arto: ”Luku: VI Lähteistä ja käsitteistä”, Projekti Putin – uuden Venäjän historia 1996–2008, s. 227. WSOY, Helsinki, 2008. ISBN 978-951-0-33079-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Izvestija Wikimedia Commonsissa
- Известия (venäjäksi)
- Национальная Медиа Группа (venäjäksi)
- National Media Group (englanniksi)