Tämä artikkeli käsittelee Jäähalli-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista, jotta voidaan tarjota kokonaisvaltainen ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Erilaisia Jäähalli:een liittyviä näkökohtia analysoidaan tarjoamalla yksityiskohtaista ja päivitettyä tietoa, jonka avulla lukija ymmärtää täysin sen tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Samoin tarkastellaan erilaisia Jäähalli:n tutkimuksia, tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoja, jotta saadaan kattava ja rikastuttava näkemys, joka edistää tämän aiheen tuntemista ja ymmärtämistä. Koko artikkelin aikana tarkastellaan Jäähalli:n erityisiä näkökohtia korostaen sen vaikutusta eri alueilla ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan.
Jäähalli on katettu tekojäärata. Yleisimmin jäähalli on pienehkö hallirakennelma ja sen pääkäyttötarkoituksena on jääurheilu, kuten jääkiekko, taitoluistelu, kaukalopallo ja ringette. Etenkin monitoimiareenaksi kutsuttuja suuren kokoluokan jäähalleja käytetään paljon myös muihin tarkoituksiin, kuten messu- ja konserttitapahtumiin. Suomessa monitoimiareenoja ovat esimerkiksi Helsinki-halli ja Tampereen Kannen areena.
Yleisesti jäähalleissa pidetään jäätä lähinnä elo–huhtikuun ajan. Tällöin jäätä jäähdytetään useimmiten koneellisesti jään alla kiertävän putkiston avulla, putkiin johdetaan nestemäistä ainetta jonka lämpötila on hyvin alhainen, yleensä nestemäistä typpeä.
Verrattuna ulkona sijaitsevaan luistinrataan jäähallit myös suojaavat urheilijoita sääolosuhteiden muutoksilta ja näin ollen esimerkiksi jääkiekkoilijoiden jääharjoittelukausi pystytään aloittamaan jo kesähelteillä. Talvisin jäähalli pitää myös tuulen, lumen ja pakkasen pois häiritsemästä urheilijoita sekä yleisöä.
Ensimmäinen jäähalli rakennettiin Kanadaan, Montrealiin vuonna 1875 ja seuraava Lontooseen 1876. Ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruudesta kilpailtiin jäähallissa vuoden 1958 kisoissa. Suomen ensimmäinen jäähalli Tampereen jäähalli valmistui vuonna 1965.
Jäähalli | Katsojakapasiteetti | Kaupunki | |
---|---|---|---|
1 | Tampereen Kannen areena | 15 000 | Tampere |
2 | Helsinki-halli (entinen Hartwall Arena) | 13 349 | Helsinki |
3 | Turkuhalli | 10 500 | Turku |
4 | Helsingin jäähalli | 8 200 | Helsinki |
5 | Tampereen jäähalli | 7 300 | Tampere |
6 | Espoo Metro Areena | 6 982 | Espoo |
7 | Oulun jäähalli | 6 726 | Oulu |
8 | Isomäki Areena | 6 443 | Pori |
9 | Kouvolan jäähalli | 6 000 | Kouvola |
10 | Äijänsuon jäähalli | 5 400 | Rauma |
11 | Isku Areena | 5 371 | Lahti |
12 | Hämeenlinnan jäähalli | 5 360 | Hämeenlinna |
13 | Kuopion jäähalli | 5 300 | Kuopio |
14 | Vaasan jäähalli | 5 200 | Vaasa |
15 | Kisapuisto | 4 820 | Lappeenranta |
16 | Mehtimäen jäähalli | 4 800 | Joensuu |
17 | Jyväskylän jäähalli | 4 437 | Jyväskylä |
18 | Kalevankankaan jäähalli | 4 200 | Mikkeli |
Kokkolan jäähalli | 4 200 | Kokkola | |
20 | Lappi-areena | 3 500 | Rovaniemi |