Nykymaailmassa Jōruri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Jōruri on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Jōruri on osoittanut kykynsä synnyttää keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä ja tieteenaloilla, ja siitä on tullut keskeinen kohta nykyajan elämän eri näkökohtien ymmärtämisessä ja analysoinnissa. Tässä artikkelissa tutkimme Jōruri:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykyään ymmärtääksemme sen tärkeyttä ja vaikutuksia yhteiskuntaamme.
Jōruri (jap. 浄瑠璃) on japanilainen romanttisten balladien tyyppi. Se on saanut nimensä Jōruri-neidosta, joka esiintyy Muromachi-kauden Minamoto no Yoshitsunesta kerrotussa rakkaustarinassa Jōrurihime monogatari. Tarinan suosion myötä jōruri vakiintui balladien yleisnimitykseksi. Alun perin balladeja säestettiin biwalla ja tanssilla, mutta Edo-kaudella säestyksessä yleistyivät shamisen ja nuket. Jōruri-nukketeatterista syntyi vähitellen Bunraku.
Eri jōruri-koulukunnat kehittivät useita eri jōruri-tyylejä, joista tunnetuin on gidayū. Merkittäviä jōruri-kirjailijoita olivat Chikamatsu Monzaemon, Ki no Kaion, Takeda Izumo, Namiki Sōsuke ja Chikamatsu Hanji.